Browsing by Author "Kukkonen, Ville"

Tutkielmassa tarkastellaan oikeusdogmatiikan ja oikeusvertailevan metodin avulla vähemmistö- ja enemmistöosakkeenomistajan välistä intressikonfliktia kiinalaisissa listayhtiöissä. Lisäksi työssä vertaillaan vähemmistö- ja enemmistöosakkeenomistajan intressikonfliktin hallintaan kehitettyä sääntelyä Kiinan ja Suomen välillä. Aihetta tarkastellaan vähemmistöosakkeenomistajan oikeudellisen aseman kannalta. Tutkielmassa esitetään myös kannanottoja jatkotutkimuksen ja sääntelyn kehittämisen tarpeista. Kiina on siirtymätaloutena kokenut muutamassa vuosikymmenessä nopean ja perustavanlaatuisen muutoksen sosialistisesta suunnitelmataloudesta kohti omanleimaista kapitalistisen markkinatalouden ja valtion kontrolloiman komentotalouden yhdistelmää. Kiinaa ei pidetä länsimaisessa mielessä demokraattisena oikeusvaltiona, ja maan oikeusjärjestelmässä nähdään olevan useita ongelmakohtia. Listayhtiön, ja sen osakkeenomistajan toimintaympäristö on Kiinassa huomattavan erilainen verrattuna Suomeen. Tutkielman kysymyksenasettelu ja aiheen tarkastelu pohjautuvat osaltaan tähän vertailumaiden tosiasiallisen oikeustilan eroihin. Lisäksi tarkastellaan tämän tosiasiallista oikeustilaa koskevien eroavaisuuksien vaikutusta vähemmistö- ja enemmistöosakkeenomistajan intressikonfliktiin. Vähemmistö- ja enemmistöosakkeenomistajan välistä intressikonfliktia tarkastellaan erityisesti sopimusverkkoteorian ja päämies-agenttiteorian kannalta. Tarkastelu liitetään myös osakeyhtiön tarkoituksen analysointiin vertailumaiden välillä. Suomessa sopimusvapautta ja periaatekeskeisyyttä korostava osakeyhtiölaki nostaa osakkeenomistajat keskeiseksi yhtiön intressiryhmäksi. Kiinassa osakeyhtiön tarkoitus, ja kysymys siitä, minkä intressiryhmän riskienhallintaan yhtiöoikeudellisten säännösten tulisi puuttua, on huomattavan erilainen Suomeen verrattuna. Osakeyhtiö on historiallisesti nähty Kiinassa lähinnä valtioon liitännäisenä toimijana. Uudistuksista huolimatta suhtautuminen osakeyhtiön tehtävään yhteiskunnassa, ja sen kautta myös osakeyhtiön toiminnan tarkoitus on huomattavan erilainen verrattuna Suomeen. Lisäksi Kiinassa yhteiskunnan erityispiirteet, kuten laaja valtion ja sen taustalla vaikuttavan Kiinan kommunistisen puolueen, harjoittama listayhtiöiden ja muun yhteiskunnan kontrolli vaikuttaa vähemmistö- ja enemmistöosakkeenomistajan intressikonfliktiin. Tutkielmassa havaitaan, etteivät länsimaisessa yhtiöoikeusajattelussa kehitetyt teoriat osakeyhtiöstä, ja siihen liittyvistä intressikonflikteista vastaa sitä kuvaa, mikä välittyy kiinalaisesta oikeustilasta. Lisäksi osakeyhtiön eri intressiryhmien oikeudellista asemaa koskeva sääntely eroaa varsin periaatteellisella tavalla vertailumaiden välillä. Myös tapa toteuttaa sääntelyä eroaa sääntelyteknisesti varsin perustavanlaatuisella tavalla vertailumaiden välillä. Tutkielmassa havaitaan, että molempien vertailumaiden lainsäädännössä on pyritty vastaamaan vähemmistö- ja enemmistöosakkeenomistajan välisen intressikonfliktin hallinnasta aiheutuvaan sääntelytarpeeseen. Valitut sääntelyratkaisut eroavat vertailumaiden välillä. Suomessa keskeisenä sääntelykeinona on osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaate, ja siihen liittyvät säännökset. Kiinalaisesta säädösmateriaalista on havaittavissa sekä yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta painottavia säännöksiä että enemmistöosakkeenomistajalle asetettuja erityisiä velvoitteita, jotka ulkoisesti viittaavat common law -perinteestä kumpuaviin enemmistöosakkeenomistajan fidusiaarivelvoitteisiin. Kiinan osalta huomattavan erilainen oikeuskulttuuri ja oikeustodellisuus kuitenkin asettaa näiden oikeudellisten siirrännäisten toimivuuden epävarmaksi. Kiinan kohdalla vähemmistöosakkeenomistajan oikeusturvan kannalta oikeusjärjestelmän puutteiden lisäksi ongelmalliseksi muodostuu osin ristiriitainen, säädöshierarkialtaan ja oikeudelliselta velvoittavuudeltaan epäselvä ja varsin kasuistinen sääntelykokonaisuus.