Browsing by Author "Kumpula, Ilkka"

Perustuslakivaliokunta ei ole arvioinut rikoslain 12 luvun 7 §:n turvallisuussalaisuuden paljastamiskriminalisoinnin perustuslainmukaisuutta sitä säädettäessä. Lakivaliokunta on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että paljastamiskriminalisoinnin tunnusmerkistön avoimuus voi uhata ilmaisunvapautta. Paljastamiskriminalisoinnin ja sananvapauden välinen ristiriita on aktualisoitunut Viestikoekeskus-jutussa, jossa Helsingin käräjäoikeus on ratkaisullaan arvioinut sananvapautta oikeuttamisperusteena, mutta päätynyt kahden toimittajan osalta syyksilukevaan tuomioon. Tässä tutkimuksessa esitetään, että sananvapauden soveltuminen oikeuttamisperusteena tulee sitoa perusoikeuksien yleisiin rajoitusedellytyksiin. Arvioitaessa sananvapauden soveltumista turvallisuussalaisuuden paljastamisen oikeuttamisperusteena keskeisimmäksi rajoitusedellytyksistä osoittautuu suhteellisuusedellytys, joka on ratkaisevassa asemassa sekä kansallisella tasolla että kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden täyttämisessä. Rikoslain 12 luvun 7 §:n soveltamisen edellyttämässä suhteellisuuspunninnassa vastakkain asettuvaa sananvapautta ja kansallista turvallisuutta tarkastellaan oikeusperiaatteina, joiden sisältöä määritetään oikeuslähteiden perusteella. Ihmisoikeusvelvoitteiden täyttämisen näkökulmasta tärkein oikeuslähde on EIT:n EIS 10 artiklaa koskeva ratkaisukäytäntö. EIT:n soveltaman harkintamarginaaliopin vuoksi kuitenkin katsotaan, että yleisistä rajoitusedellytyksistä kansallinen suhteellisuusedellytys asettaa tiukimmat edellytykset sananvapauden rajoittamiselle. Kansallisen turvallisuuden painoarvo osoittautuu tutkimuksessa kansallisessa perusoikeusjärjestelmässä sananvapautta heikommaksi. Tämän painoarvoeron katsotaan johtavan siihen, ettei rikoslain 12 luvun 7 §:n soveltaminen voi useissa sen tunnusmerkistön piiriin kuuluvissa tilanteissa täyttää kansallista suhteellisuusedellytystä. Sananvapaus osoittautuu siten tutkimuksessa voimakkaammaksi turvallisuussalaisuuden paljastamisen oikeuttamisperusteeksi kuin Helsingin käräjäoikeuden Viestikoekeskus-ratkaisulla suorittamassa arviossa.