Browsing by Author "Kumpulainen, Minna"

Suomessa on pohdittu kaivosvero – nimisen lisäveron säätämistä, erityisesti Talvivaaran onnettomuuksien jälkeen. Veroa puolustetaan muun muassa ympäristövaikutusten ja uusiutumattomien luonnonvarojen niukkuuden takia. Kaivosteollisuudessa toimivia ulkomaalaisia yrityksiä myös kritisoidaan siitä, että ne tulevat louhimaan Suomeen kansallisuusvarallisuutta. Tällä hetkellä Suomessa ei kerätä erillistä kaivosveroa, mutta kaivosyritykset maksavat edelleen veroja samoin perustein, kuin muutkin yritykset. Tutkielmassa tarkastellaan kaivosten veroja, perehtymällä Kittilän Suurikuusikon kultakaivoksen ja Pyhäsalmi Mine Oy:n maksamiin yhteisö, - ja muihin veroihin, sekä toimintaan liittyviin maksuihin. Maanomistajille maksettavien korvauksien määrästä on ollut myös pohdintaa, sillä Suomessa mineraalien omistusta ei ole määritelty valtiolle tai maanomistajalle, vaan valtausjärjestelmän perusteella löytäjälle. Valtausjärjestelmä myöntää mineraalien hyödyntämisoikeuden löytäjälle. Ennen varsinaisen kaivostoiminnan, tai sitä edeltävän malminetsinnän aloittamista, tarvitaan kuitenkin Turvallisuus - ja kemikaaliviraston, eli Tukesin myöntämä varauspäätös alueesta. Suomessa Maanomistajakorvaukset ovat varsin korkeita verrattuna Ruotsiin, joka on Suomeen verraten suuri kaivosmaa, tai muihin Pohjoismaihin, minkä takia on outoa, että edelleen pohditaan korvausten korottamista. Ruotsissa mineraalien omistus määritellään laissa erikseen mainittujen mineraalien kohdalla valtiolle, jolloin muut mineraalit omistaa maanomistaja. Tutkielmassa pyritään antamaan kuvaus kaivostoiminnan harjoittamisesta Suomessa, sekä kaivostoiminnan aiheuttamista haitoista ja verrataan niitä sen aikaansaamiin etuihin, kuten työllistämisvaikutuksiin. Kansainvälisen näkökulman perusteella on helpompi vertailla Suomessa maksettavia, yritysten veroja maailmalla voimassa oleviin yritys, - rojalti, - ja kaivosverosäännöksiin. Tarkasteluun on valittu Indonesia, Puola, Ruotsi, Australia, Kanada sekä mainintoja esimerkiksi Filippiineillä kaivostoiminnassa käytössä olevista Mineral Production Sharing - sopimuksista. Lähdekirjallisuuden tueksi tutkielmassa on käytetty haastatteluja. Haastateltavina ovat olleet muun muassa kansanedustajia ja kaivosalan ammattilaisia. Tutkimuksessa pyritään antamaan myös käsitys mahdollisesti säädettävän kaivosveron vaikutuksista. Kaivosteollisuudessa Suomessa suurin osa toimijoista ovat ulkomaalaisia, sillä kotimaisilla yrityksillä ei ole ollut riittävän pitkäjänteistä rahoitustoimintaa. Tutkimuksen perusteella kaivosveron säätämisen myötä valtio saisi lyhytaikaisesti enemmän verotuloja, mutta samaan aikaan investointihalukkuus kaivosalalla todennäköisesti vähenisi, jolloin verontuotto voisi olla tosiasiassa vähäinen.