Browsing by Author "Kuparinen, Mikaela"

Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti jakamistaloudessa toimivan itsenäisen työnsuorittajan oikeudellista asemaa. Näkökulmana tutkielmassa on siten alustatalouteen pohjautuva työoikeudellinen kysymyksenasettelu, vaikka tutkielmassa hahmotetaan myös yleisemmällä tasolla itsenäisten työnsuorittajien työoikeudellisen aseman määräytymistä Suomessa. Kysymyksenasettelun keskiöön on valikoitunut työntekijäaseman tunnistaminen kyydinjakopalveluiden ja etenkin Uberin kuljettajien kohdalla. Uudenlaiset digitaalisiin alustoihin perustuvat työn tekemisen muodot ovat vaikuttaneet huomattavasti työntekijän ja itsenäisen työnsuorittajan aseman väliseen rajanvetoon liittyvään problematiikkaan. Tutkielmassa pyritään selvittämään, että pystytäänkö kyydinjakopalvelun kuljettajia koskevissa rajatapauksissa työsuhteen perustunnusmerkistön avulla tunnistamaan, tehdäänkö työtä työsuhteessa vai onko kyseessä itsenäinen työnsuorittaja. Tutkielmassa tarkastellaan myös kuljettajien työntekijäaseman arviointia koskevaa oikeuskäytäntöä Iso-Britanniassa. Työsuhteessa tehtävän työn erottaminen muista työtä koskevista oikeussuhteista on aina viime kädessä TSL 1 luvun 1 §:n 1 momentin tulkintaa. Työsuhteen yksi keskeisimmistä piirteistä on työntekijän alisteinen asema suhteessa työnantajaan. Työnantajan direktio-oikeus eli oikeus johtaa ja valvoa työntekoa on käytännössä tärkein kriteeri, jonka perusteella viime kädessä tehdään arvio työsuhteen olemassaolosta. Työnantajalla on direktio-oikeutensa nojalla valtuudet opastaa ja ohjata työntekijöidensä toimintaa, minkä lisäksi se voi myös käyttää heihin tietynlaista auktoriteettista valtaa ja valvoa heitä. Myös kyydinjakopalvelun kuljettajien työoikeudellisen statuksen arvioinnissa ydinkysymys kytkeytyy siten pitkälti siihen, voidaanko kuljettajien katsoa toimivan palvelun välittäjän johdon ja valvonnan alaisuudessa siinä määrin, että niiden välinen oikeussuhde tulkittaisiin työsuhteeksi. Edellä oleva kiteyttää samalla tutkielman tarkoituksen ja kysymyksenasettelun ytimen. Tutkielmassani tulen siihen lopputulokseen, että työsuhteen perustunnusmerkkien tarkastelun avulla pystytään arvioimaan kuljettajien työntekijäasemaa myös Uberin ja sen kuljettajien välisen oikeussuhteen osalta, mutta rajanvetoa koskeva tulkinta on kuitenkin hyvin haastavaa. Perussuhdeteorian näkemyksen vastaisesti yksittäisten tunnusmerkkien tarkastelu ei kuitenkaan näytä riittävän, vaan harkinnassa tulee käyttää myös kokonaisarviointia, jossa otetaan huomioon seikkoja, jotka luonnehtivat sopimussuhdetta laajemmin. Tällaisen lavennetun tulkinnan avulla voidaan hakea ratkaisua rajatapauksiin, joiden osalta kaikki tunnusmerkit näyttäisivät täyttyvän, mutta tulkinta ei herätä vielä täyttä varmuutta siitä, että kyse on työsuhteessa tehtävästä työstä.