Browsing by Author "Kurki, Maija"

Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti järjestäytyneitä rikollisryhmiä ja osallisuusvastuun kohdentumista ryhmässä; erityisenä mielenkiinnon kohteena on rikollisryhmän johtajan rikosvastuuta koskevat kysymykset. Järjestäytyneiden rikollisryhmien kohdalla ongelma on usein se, että ryhmän johtajia ei saada vastuuseen teoistaan. Lainsäädäntö tulisikin tältä osin saada sellaiseksi, että päätekijät saataisiin kiinni ja vastuuseen. Toisaalta esiin nousee myös kysymys siitä, tulisiko johtajan vastuun olla ankarampaa kuin ryhmän muiden jäsenten. Suomen rikoslaissa rikollisryhmän johtamista ei ole erikseen kriminalisoitu toisin kuin taas terroristiryhmän johtaminen on. Perinteisesti erillisinä pidettyjen ilmiöiden, järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin, on kuitenkin todettu lähentyneen 1990-luvulla. Tutkielmassa käytetäänkin järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan lainsäädännön ja rikollisryhmän johtajan rikosvastuun arvioimisen apuna terrorismirikoksia koskevaa lainsäädäntöä ja terrorismiryhmän johtajan vastuun määrittelyä. Terroristiryhmän johtamista kriminalisoitaessa, hallituksen esityksessä on huomioitu kansainvälisen rikosoikeuden oppi esimiehen vastuusta alaistensa tekemistä rikoksista. Sotilaskomentajan vastuun konstruktioon kiinnitetään huomiota myös tässä tutkielmassa. Järjestäytynyt rikollisuus on aiheena ajankohtainen. Ilmiö on ollut tiiviisti esillä mediassa. Lisäksi hallitus on kiinnittänyt huomiota järjestäytyneen rikollisuuden ongelmallisuuteen julkaisemalla keväällä 2013 valtioneuvoston periaatepäätöksen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiasta. Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotusta järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan käsitteistön yhtenäistämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että viranomaisilla on yhtenäinen käsitys järjestäytyneen rikollisuuden määritelmästä. Järjestäytyneen rikollisuuden monimuotoisuuden vuoksi sen yksiselitteinen määrittely onkin osoittautunut haastavaksi. Tutkielman alussa tutustutaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen ilmiönä, järjestäytyneen rikollisryhmän sekä terrorismin määritelmiin. Rikollisryhmän johtajan rangaistusvastuuseen liittyviin kysymyksiin on vaikea pureutua määrittelemättä ensin käsitteitä ja ilmiötä. Tutkielmassa käsitellään osallisuutta rikokseen yleisten oppien näkökulmasta ja paikannetaan rikollisryhmän johtajan osallisuusasemaa voimassaolevien osallisuusmuotojen kannalta. Lisäksi tarkastellaan osallisuutta lähellä olevia kriminalisoituja rikolliseen toimintaan osallistumisen muotoja; järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumista sekä terroristiryhmän toiminnan edistämistä. Molemmat rikoslain säännökset laajentavat osallisuuden käsitettä perinteisestä. Tutkielmassa esitellään myös järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa nykyistä oikeuskäytäntöä ja kiinnitetään huomiota rikollisryhmän johtamisen erityispiirteisiin sekä tuodaan esille eräitä muita säännöksiä, jotka korostavat johtavassa asemassa olevan henkilön vastuuta. Lopuksi arvioidaan lainsäädännön kehitystarpeita, esitellään kokoavia näkökohtia ja kritiikkiä aiheesta.