Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Kytölä, Minna Marika"

Sort by: Order: Results:

  • Kytölä, Minna Marika (2012)
    Niin Suomalaisessa kuin Euroopan unioninkin kontekstissa keskustelu vanhempainvapaista on viime vuosina käynyt kiivaana. Keskustelua on kuitenkin leimannut vahva työelämänäkökulma. Vanhempainvapaita on käsitelty työnantajan kustannuksina, sekä työ- ja perhe-elämän yhdistämisen, että tasa-arvo näkökulmasta. Tasa-arvonäkökulmat nousevat vahvasti esiin niin Euroopan unionin vanhempainvapaadirektiiveissä, kuin Suomen voimassa olevassa oikeudessakin. Suomen lainsäädäntöuudistuksien tavoitteena on ollut edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, joka on puolestaan lisännyt erottelua erilaisten perhemuotojen välillä. Voimassa olevan vanhempainetuuslainsäädännön taustalta paljastuu modernin ajattelun tapa luokitella ja arvottaa ilmiöitä. Järjestelmästä on muodostunut dikotominen kokonaisuus, jossa vanhempia ja vanhemmuuksia asetetaan mielivaltaisesti erilaiseen asemaan suhteessa toisiinsa. Vanhemmuuksia arvottaessaan etuusjärjestelmä kuitenkin kätkee lainsäädännön taustalla vaikuttavan merkittävän jaottelun aikuisiin ja lapsiin. Tutkielmassa vanhempainvapaita lähestytään kuitenkin aiempaa esitettyä laajemmasta näkökulmasta käsin . Tutkielman tarkoituksena on lainopillisen diskurssianalyysin menetelmällä tutkia millaisia konstruktioita sairausvakuutuslain vanhempainetuusjärjestelmästä voidaan löytää, kuinka erilaisia vanhemmuuksia on rakennettu ja kuinka vanhempi-lapsi dikotomiaa on häivytetty? Tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa nykyisen modernin ajattelun lähtökohdista lähtevän vanhempainetuusjärjestelmän ongelmallisuus ja tuoda esiin kuinka vanhemmuutta voitaisiin hahmottaa myös toisin. Ruotsin ja Islannin vanhempainetuusjärjestelmät esitellään tutkimuksessa esimerkkinä lapsilähtöisestä vanhempainetuusjärjestelmästä. Lapsilähtöisen etuusjärjestelmän keskiössä on sekä lapsen että vanhemman oikeus etuuksiin. Kun etuudet nähdään myös lapsen oikeuksiksi, vanhempien määrittelyt menettävät merkitystään ja ratkaisevaa on lapsen oikeus tärkeisiin ihmissuhteisiin.