Browsing by Author "Laak, Iina"

Tutkielmassa tarkastellaan sitä, voiko vahingonaiheuttajan kanssa sopimussuhteessa oleva vahingonkärsijä halutessaan vedota sopimuksen vahingonkorvausta koskevien normien sijaan vahingonkorvauslakiin, ja jos näin on, millä perustein? Kysymys konkretisoituu niissä tilanteissa, joissa a) sopimus ei sisällä kattavia vahingonkorvausta koskevia sääntöjä, eikä näitä sääntöjä löydy myöskään sopimustyyppiä koskevasta erityislainsäädännöstä, b) sopimus ei sisällä kattavia vahingonkorvausta koskevia sääntöjä, eikä sopimustyyppiä kokevaa erityislainsäädäntöä ole lainkaan, jolloin sopimusvastuun sisältö määräytyy lakiin kirjaamattomien oppien mukaan, ja c) vahingonkorvauslain säännökset olisivat vahingonkärsijälle sopimusta edullisemmat. Asiasta on usean vuosikymmenen aikana kirjoitettu runsaasti eri suuntiin rönsyilevin argumentein, ja tutkielman tarkoituksena onkin ensin muodostaa aihetta käsittelevästä oikeustieteellisestä keskustelusta sellainen järkevä ja omaksuttava kokonaisuus, jota vasten tutkimuskysymyksen tarkempi tarkastelu on mahdollista. Oikeuskirjallisuuteen tutustuessa voi huomata, että useat oikeustieteilijät vaikuttavat päätyneen sopimusperusteisen ja sopimuksenulkoisen vastuun suhdetta pohtiessaan yhteneväiseen lopputulokseen; sopimussuhteessa vahingonaiheuttajan kanssa oleva vahingonkärsijä voi vedota vahingonkorvauslakiin silloin, kun vahinko on aiheutunut jotain sopimuksesta riippumatonta normia rikkomalla. Koska tämä on se lopputulos, johon monen aihetta käsitelleen oikeustieteilijän pohdinta tuntuu päättyvän, jää vastaus kysymykseen vahingonkorvauslain soveltamismahdollisuudesta sopimuspuolten välillä edelleen kovin suurpiirteiseksi. Tutkielman tarkoituksena onkin lainopillisin metodein jatkaa sen selvittämistä, mitä ovat nämä sopimuksesta riippumattomat normit, joiden rikkomisen johdosta sopimuspuoli voi joutua vahingonkorvausvastuuseen vahingonkorvauslain nojalla. Koska korkein oikeus on antanut ainoastaan suhteellisen harvoja ja suppeasti perusteltuja ratkaisuja, on oikeuskäytännöstä löydettävissä vain hyvin vähän argumentteja tutkimuskysymyksen tueksi. Tutkielmassa huomioidaan se, että oikeustila asian suhteen jää edelleen epäselväksi, eikä ehdottomia suuntaviivoja ole sille, millaista normia rikkoessaan sopimuspuoli voi joutua vastuuseen vahingonkorvauslain nojalla. Näin ollen sopimuksesta riippumattoman normin käsitettä pohditaan myös yhteiskunnassamme yleisesti esiintyvien sopimustyyppien, irtaimen kauppaa koskevien sopimusten sekä rakennusurakkasopimusten yhteydessä tarkoituksena selvittää, voisiko sopimuksesta riippumattoman normin vielä suurpiirteiseksi jäävää käsitettä tarkentaa sopimustyyppikohtaisen arvioinnin avulla.