Browsing by Author "Lahtinen, Alpo"

Oikeussuojan tarve on ymmärretty Tauno Tirkkosen ajoista alkaen ensisijaisesti ehdottomana prosessinedellytyksenä. Aihetta ei ole kuitenkaan juuri käsitelty yleisellä tasolla oikeuskirjallisuudessa vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen jälkeen. Perusoikeusuudistuksen voidaan olettaa vaikuttaneen tapaan, jolla tuomioistuimet käyttävät oikeussuojan tarpeen kaltaisia reaalisia argumentteja, joten Tirkkosen määritelmän uudelle tarkastelulle on tarvetta. Yksittäisiä oikeudenaloja käsittelevässä kirjallisuudessa oikeussuojan tarve on noussut esiin erityisesti pesänjakajan toimivallan yhteydessä sekä osakeyhtiöoikeudellista vähemmistönsuojaa käsittelevissä teoksissa. Näiden perusteella havaitaan, että oikeussuojan tarve viittaa argumenttina prosessioikeudellisen oikeusperiaatteen vaikutukseen. Argumentin tarkemman luonteen selvittämiseksi tutkimuksen toisessa osassa perehdytään KKO:n aihetta koskevaan oikeuskäytäntöön. Tutkimus on oikeusrealistinen KKO:n oikeuskäytännön analyysi. Aineistoksi on valittu kaikki vuosina 1995 – 2015 julkaistut KKO:n ennakkoratkaisut, joissa oikeus argumentoi oikeussuojan tarpeella, oikeudellisella tarpeella tai oikeudellisella intressillä. Tutkimusaineistosta johtuen tutkimus painottuu argumentin vaikutukseen siviili- ja rikosoikeudellisten asioiden käsittelyssä. Analyysi on toteutettu luokittelemalla kaikki aineiston 70 oikeustapausta sekä ratkaistavan oikeuskysymyksen että oikeussuojan tarpeen arvioinnin perusteen mukaan. Analyysin perusteella havaitaan, että KKO argumentoi oikeussuojan tarpeella erityisesti tarkoituksenmukaisen menettelytavan valinnan yhteydessä. Valinta liittyy useimmin prosessinedellytysten selvittämiseen tai muutoksenhakutilanteisiin, mutta myös muut menettelykysymykset ja eräät aineelliset tulkinnat on tehty oikeussuojan tarvetta punnitsemalla. Useat eri perusoikeudet voivat perustaa kantajan oikeussuojan tarpeen, jonka arviointi pohjautuu useissa tapauksissa relevanttien perusoikeuksien punnintaan. Myös lainsäätäjän tarkoitus ja analoginen vertaaminen voivat toimia tarpeen arvioinnin perusteena. Eräiden tapaustyyppien kohdalla KKO selvästi kehittää oikeutta oikeussuojan tarpeen arviointiin perustuvilla tulkinnoilla. Prosessinedellytystilanteissa oikeussuojan tarve ilmenee useammin muiden prosessinedellytysten tulkinnassa, kuin itsenäisenä prosessinedellytyksenä. Tapaukset, joissa koko kanne on jätetty tutkimatta nimenomaan puuttuvan oikeussuojan tarpeen vuoksi rajoittuvat tilanteisiin, joissa kanne on ennenaikainen tai asia tulisi ratkaista ensin eri menettelyssä. Ilmeinen ja riittävä oikeussuojan tarve voi puolestaan vaikuttaa tulkinnassa kantajan eduksi. Tarkastelun perusteella oikeussuojan tarve ei selvästi ole pelkkä kanteen aineellisoikeudellisen tutkimisen edellytys, vaikka sillä on myös tällainen vaikutus eräissä tilanteissa.