Browsing by Author "Laininen, Anni-Eveliina"

Tutkielmani käsittelee patenttioikeuden harmonisointia Euroopan unionissa. Patenttijärjestelmien harmonisointi on ollut EU:n ta-voitteena jo pitkään. Lukuisista yrityksistä huolimatta tavoitetta ei ole kuitenkaan saavutettu, ja näin ollen kansalliset patenttilain-säädännöt muodostavat EU:n patenttioikeuden ytimen. Sisämarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen suhteessa Japaniin ja Yhdysvaltoihin ovat pää-asialliset syyt patenttilainsäädäntöjen harmonisointiin. Kansallisten patenttilainsäädäntöjen on katsottu haittaavan sisämarkkinoi-den toimintaa muodostamalla esteen tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle. Teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojeleminen on yksi SEUT 36 artiklan poikkeamisperusteista, ja SEUT 345 artikla takaa jäsenvaltioille oikeuden päättää omistusoikeusjärjestelmistään. Jäsenvaltiot ovat näillä artikloilla perustelleet kansallisten immateriaalioikeusjärjestelmien säilyttämistä. EUT on ratkaisukäytännös-sään ottanut kantaa näiden artiklojen väliseen ristiriitaan tekemällä eron immateriaalioikeuden käyttämisen ja olemassaolon välille. Myös EU-oikeuden yleisten periaatteiden on katsottu soveltuvan immateriaalioikeuksia koskeviin tapauksiin. Henkisen omaisuuden suojelemisen on katsottu olevan yleinen etu, joten sillä voitaisiin ainakin teoriassa perustella poikkeaminen tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta. Myös suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteet tulee huomioida patenttitapauksissa. Näillä yleisillä periaatteilla on sekä kavennettu että laajennettu EU:n toimivaltaa immateriaalioikeuksien piirissä. Lissabonin sopimuksen myötä SEUT:hen lisättiin 118 artikla, joka takaa EU:lle toimivallan immateriaalioikeuksien suojan järjestä-miseen. 118 artiklan merkitys on kuitenkin epäselvä. Osa on esittänyt artiklan tarkoittavan, että EU:lla olisi nimenomainen velvolli-suus yhtenäistää patenttilainsäädäntöjä. Joidenkin mielestä artikla taas tarkoittaa, että immateriaalioikeuksia on suojeltava siinä muodossa, kuin ne tällä hetkellä on Euroopassa suojeltu. Espanja on komissiota vastaan nostamassaan kanteessa vedonnut tähän 118 artiklaan, ja EUT:n päätös asiasta tulee antamaan lisää tietoa 118 artiklan merkityksestä. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, kuuluuko patenttijärjestelmien yhtenäistäminen EU:n toimivaltaan. Tutkielmassani selvitän SEUT 34 artiklan, 36 artiklan, 118 artiklan sekä 345 artiklan välistä suhdetta. Tarkastelen tutkielmassani tarkemmin näiden artiklo-jen sisältöä ja selvitän, miten artiklojen väliset ristiriidat on tähän mennessä ratkaistu. Käsittelen tutkielmassani myös perus- ja ihmisoikeuksien merkitystä patenttioikeuden harmonisoinnille, sillä perusoikeuskirjan 17(2) artiklan mukaan immateriaalioikeuksia on suojeltava. Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 1 lisäpöytäkirjan 1 artiklan on katsottu pitävän sisällään oikeuden immate-riaalioikeuksiin. Tarkastelenkin tutkielmassani myös EIT:n oikeuskäytäntöä, jonka avulla pyrin löytämään EIT:n kannan siihen, miten immateriaalioikeuksien suoja tulisi EU:ssa järjestää. Tutkielmani lopussa tarkastelen patenttipakettia ja siihen liittyviä ongel-mia sekä pyrin ehdottamaan muita mahdollisia keinoja patenttioikeuden yhtenäistämiseksi. Tutkielmassani tulin siihen lopputulokseen, että SEUT 345 artikla ei estä patenttijärjestelmien harmonisointia. Kuitenkin EUT:n luoma raja immateriaalioikeuksien käyttämisen ja olemassaolon välille on keinotekoinen, ja 345 artiklan merkitystä tulisi tarkentaa. SEUT 118 artikla on ristiriidassa 345 artiklan kanssa, joten myös 118 artiklan tarkoitusta tulisi tutkia enemmän. Vaikka perus- ja ihmisoikeuksilla on huomattava merkitys immateriaalioikeuksille, on niiden merkitys patenttijärjestelmien harmonisoinnille epäsel-vä. Perus- ja ihmisoikeuksia on käytetty sekä kaventamaan että supistamaan EU:n toimivaltaa. Patenttijärjestelmien oikeustila EU:ssa on ristiriitainen, ja patenttijärjestelmien harmonisointiin liittyy useita avoimia kysymyksiä. Patenttilainsäädäntöjen yhtenäis-tämisellä saavutetaan varmastikin etuja, mutta EU ei ole vielä onnistunut luomaan patenttijärjestelmää, joka tyydyttäisi kaikkia osapuolia. Huonosti toteutettu patenttijärjestelmä saattaisi vähentää innovaatioita, joten yhtenäistäminen tulee toteuttaa huolelli-sesti, huomioiden myös EU:n ulkopuolisten valtioiden intressit.