Browsing by Author "Lakka, Sofia"

Tutkielmassa tarkastellaan eräistä naapuruussuhteista annetun lain (NaapL 26/1920) 17 §:n mukaisen immissiokiellon merkitystä ympäristölupaharkinnassa. Immissiokielto voi tulla sovellettavaksi ympäristölupamenettelyssä ympäristösuojelulain (YSL 527/2014) viittaussäännösten kautta. YSL 27 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan laitos-luettelon ohella toiminta voi tarvita ympäristöluvan, jos toiminnasta saattaa aiheutua NaapL 17§:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Immissiokielto voi tulla myös sovellettavaksi ympäristöluvan edellytyksiä harkittaessa, sillä YSL 49§:n 1 momentin 5 kohdan mukaan toiminnasta ei saa aiheutua NaapL 17§:n mukaista kohtuutonta rasitusta. Tutkielmassa pääpaino on ajankohtaisen oikeuskäytännön sekä määrällisessä että laadullisessa tarkastelussa. Tutkielma perustuu vuosina 2015-2016 annettuihin Vaasan hallinto-oikeuden ympäristönsuojelulain soveltamista koskeviin päätöksiin ja niistä mahdollisesti annettuihin korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuihin. Lisäksi tutkielmassa hyödynnettiin aiheeseen liittyviä korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuja. Määrällisessä tarkastelussa pyritään vastaamaan muun muassa siihen, kuinka usein immissiokieltoa on sovellettu luvantarvekynnyksenä ja ympäristölupia koskevassa muutoksenhaussa. Määrällisen tarkastelun perusteella etsitään tietoa siitä, korostuuko immissiokiellon soveltaminen tietynlaisissa tilanteissa. Toisena tutkimustehtävänä selvitetään, miten käsitettä kohtuuton rasitus on tulkittu. Ajankohtaisesta oikeuskäytännöstä pyritään löytämään NaapL 17§:n kohtuuttoman rasituksen tulkintaa selventäviä esimerkkejä. Tutkielman perusteella immissiokieltoa on sovellettu usein ympäristölupia koskevassa muutoksenhaussa. Ajoittain immissiokielto on saanut itsenäisen ja tärkeän merkityksen ympäristölupaharkinnassa, kun sen perusteella on tasapainotettu haitankärsijöiden ja toiminnanharjoittajien oikeuksia ja velvollisuuksia. Toisaalta immissiokielto on ajoittain saanut epäitsenäisen roolin, jolloin se on saatettu rinnastaa muihin ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiin. Ympäristösuojelulain sujuvoittamisen yhteydessä on esitetty, että ympäristösuojelulain ja naapuruussuhdelain välisiin viittaussäännöksiin tehtäisiin muutoksia. Pääasiallinen argumentti lainsäädäntömuutosten puolesta on, että immissiokiellon tulkintakäytäntö on liian ennakoimatonta. Tutkielmassa tarkastellaan, miltä väite immissiokiellon ennakoimattomuudesta näyttää oikeuskäytännön valossa. Joustavasti muotoiltu säännös aiheuttaa väistämättä jonkin verran tulkinnanvaraisuutta ja sitä kautta riskin ennakoimattomuudesta ja yhdenvertaisuuden vaarantumisesta. Aineiston perusteella immissiokielto on haastava joustava normi, sillä sen tulkinnanvaraisuuden aste ja täsmentämiskeinot ovat erilaisia tilanteesta riippuen. Tutkielman lopussa kootaan näkökulmia mahdollisista lainsäädäntömuutoksista