Browsing by Author "Larnimaa, Petteri"

Tietokoneohjelmat ovat verrattain uusi ilmiö yhteiskunnassa. Tietokoneohjelmien ja -ohjelmistojen merkitys on kasvanut ja niillä on alettu käydä kauppaa laajalti vasta 1950-luvulta alkaen. Lainsäädäntötasolla tietokoneohjelmien suojasta on alettu keskustella tosissaan vasta 1960- ja 1970-luvuilla. Tietokoneohjelmien suojamuodoksi on ehdotettu sekä tekijänoikeutta että sui generis -tyyppistä erityistä suojaa. Myös tietokoneohjelmien mahdollinen patentoitavuus on esitetty vaihtoehdoksi tietokoneohjelmien suojaa koskevassa keskustelussa alusta asti. Nykyään tietokoneohjelmilla on valtava merkitys yhteiskunnassa ja tietokoneohjelmia on löydettävissä lähes jokaisesta arkisestakin laitteesta. Ohjelmistoteollisuuden arvo pyörii kansainvälisesti tähtitieteellisissä lukemissa. Koko ohjelmistoteollisuuden globaali arvo lähentelee viittä biljoonaa dollaria, josta pelkästään Yhdysvaltojen markkinoiden osuus on peräti 1,5 biljoonaa dollaria. Tässä tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten ja millaiseksi tietokoneohjelmien tekijänoikeussuoja nykyisellään on kehittynyt transatlanttisessa viitekehyksessään. Siitä lähtien, kun tietokoneohjelmien ensisijaiseksi suojamuodoksi lopulta valikoitui tekijänoikeus, on ollut selvää, että tekijänoikeussuoja perinteisessä muodossaan ei ole täysin soveltuva instrumentti immateriaalioikeudelliseksi suojamuodoksi tietokoneohjelmille. Tämä johtuu erityisesti siitä, että tietokoneohjelmat eivät ensisijaisesti ole kirjallisia tai taiteellisia tekijänsä laatimia luovia kontribuutioita, joissa käyttäjän näkökulmasta arvokasta olisi luotu teos itsessään, vaan tietokoneohjelmat ovat ennemminkin ohjelmoinnin osaajien ammattitaitoon pohjaavia teknisiä ratkaisuja, joissa arvokasta on niiden käytännöllinen ja toiminnallinen luonne. Pitkälti tästä tietokoneohjelman luonteesta johtuen tietokoneohjelmien tekijänoikeus on kehittynyt melko omintakeiseksi suojamuodoksi. Tietokoneohjelmien tekijänoikeudesta voidaankin puhua nykyisellään pikemminkin tietokoneohjelmien erityisenä tekijänoikeutena, jossa käytännön tasolla suoja on eriytynyt huomattavastikin tekijänoikeussuojasta sen perinteisessä merkityksessään. Tietokoneohjelmien tekijänoikeus on kuitenkin kehittynyt suuntaan, jossa saattaa olla, että edes tietokoneohjelman koodimuotoiselle ilmaisulle, ei välttämättä myönnetä suojaa tai suoja jää suhteettoman kapeaksi. Sinänsä suhteellisen alhaiselle suojan tasolle on käytännön perusteluja ja alun perin tietokoneohjelmateollisuus on kehittynyt käytännössä nollasuojan vallitessa. Vaikuttaa siltä, että tietokoneohjelmien kehitys ja ohjelmistomarkkinat eivät juuri kärsi alhaisen suojan tilasta; tietokoneohjelmien nykyinen erityinen tekijänoikeussuoja on kehittynyt alhaista suojan tasoa suosivaksi tietokoneohjelmateollisuuden globaalin arvon ollessa noin viisi biljoonaa dollaria. Kuitenkin, jos ohjelmoinnin käytännön kehitys yhdessä sääntelyn kehityksen kanssa johtaa siihen, että tietokoneohjelmat eivät lopulta perustilanteessaan välttämättä saa mitään suojaa, lienee järjestelmässä viilaamisen varaa. Tietokoneohjelmien erityisen tekijänoikeussuojan kehitystä tulisi jatkaa edelleen siten, että järjestelmä todella ottaisi huomioon tietokoneohjelmien ja ohjelmistomarkkinoiden erityispiirteet. Computer programs are protected as copyrighted works both in the EU and the US as well as internationally. However, it has been clear from the beginning of copyright protection development of computer programs that copyright protection is not a totally suitable form of protection in the traditional meaning of copyright. Therefore, protection of computer programs has developed into such direction that it might be proper to speak of special or specific copyright protection of computer programs. Further, it seems that, due to development of programming together with development of the legal regime of computer programs, computer programs might not deserve copyright protection in practice.