Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Larpa, Marjaana"

Sort by: Order: Results:

  • Larpa, Marjaana (2018)
    Kollektiivista lapsen etua tutkitaan lapsivaikutusten arvioinnilla (jäljempänä LAVA tai arviointi), jota voi verrata esimerkiksi talousvaikutusten tai ympäristövaikutusten arviointiin. Lasten oikeuksien komitean määritelmän mukaan lapsivaikutusten arviointi tarkoittaa olemassa olevien ja valmisteilla olevien hallinnollisten ja poliittisten ohjelmien, lainsäädännön ja budjettitoimien tarkastelemista niiden lapsiin ja lasten oikeuksiin kohdistuvien vaikutusten pohjalta. Tutkielmassa tutkitaan, miten LAVA voi auttaa lasten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Tutkielman keskeiset alakysymykset ovat: mitä ovat lasten perus- ja ihmisoikeudet? Mitä on lapsivaikutusten arviointi lainvalmistelussa? Miten lasten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista voidaan mitata? Tutkielman keskeiset näkökulmat ovat lasten oikeudet, lapsivaikutusten arviointi, lasten oikeuksien toteutumisen mittaaminen ja lainvalmistelu. Tutkielman aihe liittyy kriittiseen viitekehykseen, jossa ruoditaan arviointityön asemaa suomalaisessa lainvalmistelussa. Aihe liittyy myös vaatimukseen tutkittuun tietoon perustuvasta päätöksenteosta (evidence-based policy-making). Tutkielma on kirjoitettu valtiosääntöoikeuden projektissa syksyn 2017 ja talven 2018 aikana. Tutkielman lopussa on soveltava empiirinen osuus, jossa tutkitaan, onko LAVA:a tehty ja miten siinä on onnistuttu aineistoon kuuluvissa kotimaisissa vuoden 2017 hallituksen esityksissä. Myös lainsäädännön arviointineuvoston lausunnot vuosilta 2016–2017 sekä osin vuodelta 2018 käydään läpi ja etsitään LAVA:a koskevia huomioita. Aineistosta etsitään sekä määrällistä tietoa, eli onko arviointia tehty vai ei, että laadullista tietoa, eli millaisia tehdyt arvioinnit ovat. Laadullinen tarkastelu tehdään tutkielmassa esiteltyjen näkökulmien pohjalta. Selvityksessä hallituksen esityksissä vuonna 2017 tunnistettujen vaikutusten määrä (17,4 %) näyttäisi olevan aiempiin tutkimuksiin verrattuna suurempi. Tästä voidaan varovaisesti päätellä, että LAVA:n asema hallituksen esityksissä on vahvistunut. On kuitenkin huomioitava, että selvitystä ei ole välttämättä tehty täysin samoin hakusanoin ja kriteerein kuin aiempia tutkimuksia. Selvityksen perusteella esitetään seuraavia kehittämisehdotuksia kotimaisessa lainvalmistelussa tehtävään LAVA:n: arviointiprosessin vakiinnuttaminen kaikkiin ministeriöihin, ei vaikutuksia -arviointien tulosten perusteleminen, vaikutusten vahvempi peilaaminen lasten perus- ja ihmisoikeuksiin, arviointien tietopohjan parempi esilletuonti ja indikaattoreiden hyödyntäminen sekä erityis- ja ikäryhmien kattavampi huomioiminen.