Browsing by Author "Levanov, Daniil"

Tutkielma käsittelee velkojan puolelta tapahtuvan sopimuksen purkamisen edellytyksiä projektisopimuksen kontekstissa. Projektisopimus katsotaan kertaluonteisen hankkeen aikaansaamista koskevaksi sopimukseksi, jolle on ominaista mm. tulosvelvoite toimittajan pääsuoritusvelvoitteena, osapuolten yhteistyötä sekä keskinäistä lojaliteettia koskevat näkökohdat, sopimuksen pitkä kesto sekä etenkin sopimuksen dynaaminen luonne. Sopimustyypin keskeiset piirteet on otettu lähtökohdaksi sopimuksen purkamista koskevan normiston tarkastelussa. Tarkastelussa lähdetään liikkeelle suoritusvirhearvioinnista. Projektisopimuksen yhteydessä toteutettavan suoritusvirhearvioinnin kannalta on tärkeä tunnistaa etenkin suunnitteluvastuun jakautuminen osapuolten kesken sekä se, millä tasolla ja millä tarkkuudella suorituskohteen ominaisuuksista sekä siihen kohdistuvista vaatimuksista on sovittu. Suunnitteluvastuullisella toimittajalla voidaan katsoa olevan vastuu suorituskohteen soveltuvuudesta tilaajan tarkoitukseen. Projektisopimuksen yhteydessä on myös kiinnitettävä erityistä huomiota lojaliteettivelvollisuuteen ja siitä johdettavissa oleviin myötävaikutusvelvollisuuteen sekä tiedonantovelvollisuuteen. Lojaliteettivelvollisuuden vastainen toiminta voidaan katsoa osapuolen suoritushäiriöksi, tai vastuusta vapauttavaksi seikaksi, mikäli pääsuoritusvelvollisuutta koskeva suoritushäiriö johtuu sopimuskumppanin myötävaikutus- tai tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä. Sopimusrikkomuksen olennaisuus on keskeinen sopimuksen purkuoikeuden edellytys. Olennaisuudella ymmärretään sopimusrikkomuksen merkitystä velkojalle. Olennaisuus on liukuvaa, joten sopimuksen purkuoikeuden arviointia varten on asetettava olennaisuuskynnys. Olennaisuuskynnys katsotaan määräytyväksi sopimustyypin tasolla, sopimustyypin ominaispiirteiden perusteella. Projektisopimuksen kohdalla olennaisuuskynnys katsotaan asettuvan erityisen korkealle, mm. työntulossidonnaisuudesta johtuvasta purkamisen erityisen vahvasta vaikutuksesta toimittajan asemaan. Olennaisuuskynnystä on omiaan korottamaan myös sopimuksen osapuolten intressiyhteys, sopimuksen pitkä kesto sekä mahdollinen suoritusten palautuksen mahdottomuus. Sopimusrikkomuksen olennaisuutta on katsottu perustelluksi tarkastella velkojan perusteltujen sopimukseen kohdistuvien odotusten eli ”sopimusintressin” täyttymisestä käsin. Sopimusrikkomus on katsottavissa olennaiseksi, mikäli suoritushäiriö (tai suoritushäiriöt) olennaisilta osin riistävät velkojalta tämän tavoitteleman sopimusintressin. Projektisopimuksen kontekstissa tämä merkitsee, sitä että suoritushäiriö on olennainen, kun tilaajan projektiin perustellusti liittämät tavoitteet ovat jääneet toteutumatta. Näin on ainakin tilanteissa, joissa suorituksen laatuvirheiden tai viivästysten vuoksi se on käyttökelvoton tarkoitukseensa. Velkojan sopimusintressistä on lähdettävä myös sopimusrikkomuksen olennaisuutta koskevan kokonaisharkinnan piiriin kuuluvien seikkojen rajaamisessa. Projektisopimuksen kontekstissa kokonaisharkinnassa voidaan oletusarvoisesti ottaa huomioon mm. rikotun velvoitteen merkitys ja rikkomuksen vakavuusaste, tilaajan toimintaympäristö ja suorituskohteen käyttöyhteys, useiden suoritushäiriöiden yhteisvaikutus, sekä sopimusrikkomuksen tai sen moitittavuuden vaikutukset sopimussuhteeseen liittyvään luottamukseen. Projektisopimuksen dynaamisen luonteen vuoksi osapuolten velvoitteiden sisältö ja tilaajan sopimusintressi saattavat muuttua sopimussuhteen aikana. Tämä asettaa paineita irtautua sopimuksentekohetkeen kohdistuvasta tarkastelusta ja ottaa arvioinnissa huomioon myös sopimussuhteen aikana tapahtuneet olosuhteet. Suoritusvirhearvioinnissa on siten otettava huomioon mahdolliset projektin aikana tapahtuneet muutokset toimittajan suoritusvelvoitteen sisällössä. Vastaavasti, sopimusrikkomuksen olennaisuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota olosuhteisiin, jotka muokkaavat tilaajan perusteltua sopimusintressiä. Edelleen, velallisen tietoisuutta sopimusrikkomuksen olennaisuudesta koskevan edellytyksen arvioinnin yhteydessä on niin ikään huomioitava toimittajan sopimuksentekohetken jälkeen saadut tiedot.