Browsing by Author "Liesegang, Markus"

Urheiluhuliganismi, varsinkin jalkapallo-otteluissa, on ollut urheilevan ja urheilua seuraavan maailman huolenaiheena jo usean vuosikymmenen ajan. Jalkapallohuliganismin ja samalla urheiluhuliganismin juuret ovat tiukasti Brittiensaarilla, mutta nykypäivänä huliganismia on havaittavissa eri puolilla maailma sekä muun muassa jääkiekko-otteluiden parissa. Estääkseen huligaanien pääsyä otteluihin, ovat monet Euroopan valtiot luoneet porttikieltojärjestelmän, jonka avulla on saatu hillittyä huligaanien pääsyä ottelutapahtumiin. Urheiluhuliganismista kärsivissä maissa on uuden lainsäädännön avulla toteutettu porttikieltojärjestelmiä, joiden perusteella huliganismiin syyllistyville henkilöille on voitu tuomita porttikieltoja urheilutapahtumiin. Viime vuosina Palloliitto ja Jääkiekkoliitto ovat aktiivisesti pitäneet yllä keskustelua siitä, että Suomeenkin saataisiin porttikieltojärjestelmä, jonka avulla voitaisiin tehokkaasti estää sellaisten henkilöiden sisäänpääsy urheilutapahtumiin, jotka aiheuttavat vakavia järjestyshäiriöitä. Suomen lainsäädännöstä ei löydy tällä hetkellä säännöstä, jonka perusteella henkilö voitaisiin tuomita porttikieltoon määräajaksi. Lainsäädännöstä löytyy ainoastaan henkilön sisäänpääsyn estämistä koskeva säännös, joka perustuu järjestyksenvalvojan tilannekohtaiseen harkintaan. Suomen tilanne urheiluhuliganismin suhteen on huomattavasti parempi verrattuna useisiin muihin Euroopan maihin. Suomessa ei ole sattunut kovinkaan montaa vakavaa urheiluhuliganismiksi laskettavaa tilannetta viimeisten vuosien aikana. Sen sijaan pienempiä järjestyshäiriötä sattuu verrattain usein eri urheilulajien ja sarjatasojen otteluissa. Sisäasiainministeriö perusti vuonna 2012 porttikieltotyöryhmän selvittämään Suomen tilan urheiluhuliganismin suhteen. Porttikieltotyöryhmän loppuraportissa todetaankin, että huliganismi on lievässä kasvussa Suomessa ja porttikieltomenettelyn lisäämistä urheiluhuliganismin torjumisen keinovalikoimaan on vakavasti harkittava myös Suomessa. Tässä tutkimuksessa selvitetään onko Suomeen perustettavissa sopimusvapauteen perustuva yksityisoikeudellinen porttikieltojärjestelmä. Järjestelmä olisi kevyempi vaihtoehto, kuin lainsäädäntöön perustuva järjestelmä. Yksityisoikeudellisessa järjestelmässä toimijoina voisivat olla muun muassa Valo ry sekä Urheilun oikeusturvalautakunta. Yksityisoikeudellisessa porttikieltojärjestelmässä katsojat sitoutuisivat ennalta määriteltyihin käyttäytymissääntöihin tullessaan urheilutapahtumaan. Tapahtuman järjestäjillä olisi laaja informaatio velvollisuus, jotta käyttäytymissäännöt sitoisivat katsojia. Porttikieltotyöryhmän selvityksen perusteella porttikieltojärjestelmällä saattaisi olla vaikutuksia myös ihmisten perustuslaissa turvattuihin oikeuksiin. Voidaan kuitenkin todeta, että porttikieltojärjestelmä ei rajoittaisi mitään perustuslaissa turvattua oikeutta ainakaan oikeuden ydinalueella. Suomessa on kuitenkin ollut tapana kantaa erityisen suurta huolta perusoikeuksista, joten tutkimuksessa on selvitetty myös mahdollisia järjestelmän vaikutuksia perusoikeuksiin. Osana porttikieltojärjestelmää Suomeen tulisi luoda porttikieltorekisteri, jossa olisi niiden henkilöiden henkilötiedot valokuvineen, jotka ovat saanet porttikieltojärjestelmän mukaisen porttikiellon. Porttikieltorekisterin avulla tapahtuman järjestäjät ja poliisi voisivat valvoa tehokkaammin henkilöitä, jotka ovat saaneet porttikieltojärjestelmän mukaisen porttikiellon. Tutkimuksessani porttikieltorekisterin ylläpitäjäksi valikoitui Valo ry, koska sillä on jo tällä hetkellä keskeinen aseman suomalaisessa urheilussa sekä tietotaitoa ja resursseja riittävästi järjestelmän ylläpitäjäksi. Tutkimuksessani kartoitetaan Suomen lainsäädäntöä, joka vaikuttaa tällä hetkellä urheilutapahtumien järjestämiseen sekä tarkastellaan onko yksityisoikeudellinen porttikieltojärjestelmä mahdollinen toteuttaa voimassa olevan lainsäädännön alaisuudessa. Tutkimuksessani suomalaisesta lainsäädännöstä ei löytynyt suoranaisia esteitä sille, että porttikieltojärjestelmä toteutettaisiin yksityisoikeudellisin keinoin. Toimivan ja oikeudenmukaisen järjestelmän luominen vaatii kuitenkin Valo ry:ltä sekä lajiliitoilta mittavia panostuksia sekä selkeitä ja tarkkarajaisia säännöksiä.