Browsing by Author "Limnell, Ville"

Yrityskaupat ovat jatkuvasti yleistymäään päin Suomessa ja muualla maailmassa. Vaikka julkiset ostotarjoukset ovatkin yleisempiä ulkomailla, esimerkiksi Yhdysvalloissa, myös Suomessa niitä toteutetaan vajaa 10 kappaletta vuosittain. Os-totarjoukset ovat moniulotteinen prosessi, ja suuressa roolissa niitä tehtäessä on kohdeyhtiön hallitus, jolla on merkit-tävä määrä valtaa sen suhteen, toteutuuko ostotarjous ja jos toteutuu, millä ehdoin. Mahdollista on, että kohdeyhtiön hallitus toimii vilpillisesti prosessissa, minkä vuoksi olenkin sen vastuun pro gradu -työni aiheeksi valinnutkin; mikä on oikeustila kohdeyhtiön hallituksen esteellisyyden osalta, ja minkälainen sen tulisi olla? Kilpailevista ostotarjouksista ei ole suomeksi kirjoitettu merkittävästi oikeuskirjallisuutta, ja koinkin, että minun tulisi ottaa ne mukaan tarkastelukehyk-seen, jotta olisi mahdollisuus nähdä, mikä on tosiasiallinen oikeustila niidenkin kohdalla. Koska tarkasteluni on kohdistunut kohdeyhtiön hallituksen esteellisyyteen kilpailevien ostotarjousten tilanteissa ja tästä seuraavaan vastuuseen, on nähdäkseni ollut olennaista ensimmäisenä tutkimuskysymyksenäni tarkastella ongelmia, joita esteellisyydestä seuraa erinäisille osapuolille, siis käytännössä intressikonflikteja. Osakkeenomistajat ovat merkit-tävä osa tarkastelua johtuen osakeyhtiölain yleisten periaatteiden tavoitteista; osakkeenomistajien intressit tulisi turvata parhaalla mahdollisella tavalla ostotarjousprosessin aikana. Huomionarvoista on, että ostotarjousprosessilla voi olla vaikutus moniin erinäisiin osapuoliin. Esimerkiksi yhtiön sidosryhmät, kuten työntekijät ja tavarantoimittajat, voivat ko-kea haittaa ostotarjouksien vuoksi. Tämän lisäksi markkinoille voi aiheutua haittaa taloustieteellisesti arvioituna. Koska viitekehyksenä tutkielmassani ovat olleet kilpailevat ostotarjoukset, on minun täytynyt myös tarkastella kilpailevan tar-jouksentekijän, jonka tarjous sittemmin hylätään, mahdollisesti kohtaamia ongelmia. Olen myös tarkastellut tilanteita, joissa hallituksen jäseniä ei voida asettaa vastuuseen, vaikka sinänsä he olisivatkin toimineet esteellisinä. Tutkielmani toinen tutkimuskysymys koskee sitä, minkä lain perusteella kohdeyhtiön hallitus tultaisiin asettamaan vas-tuuseen, vai voiko useampi laki soveltua samanaikaisesti. Koska lähtökohtaisesti sekä arvopaperimarkkinalaki, osake-yhtiölaki että vahingonkorvauslaki voivat soveltua tutkielmassani esittelemiin tapauksiin, on minun tullut tarkastella, mikä laeista lopulta parhaiten soveltuisi vastuun perusteeksi. Lisäksi on huomioitava, että vahingonkorvauslailla voi olla täy-dentävä asema vastuutapauksissa, minkä vuoksi minun onkin tullut käsitellä mahdollisuuksia, joiden rajoissa kaksi lakia voivat soveltua samanaikaisesti. Kohdeyhtiön toimintaa julkisten ostotarjousten tilanteissa on säädelty myös itsesäänte-lyllisin keinoin; ostotarjouskoodi luotiin näitä tilanteita varten. Koska ostotarjouskoodilla ei lähtökohtaisesti ole vastuu-oikeutta perustavaa roolia, olen yrittänyt tarkastella tilanteita, joissa koodia tosiasiallisesti voitaisiin, lain tuella, käyttää vastuuperusteena. Viimeinen tutkimuskysymykseni liittyy klassisiin vastuuoikeudellisiin asetelmiin: ketkä kaikki joutuvat vastuuseen, kuinka suuri vastuu on sekä onko vastuuta mahdollista välttää vedoten esimerkiksi passiivisuuteen päätöksenteossa? Vastuun kohdentuminen onkin merkittävä ongelma, sillä orgaaniteorian mukaan yhtiö vastaa toimielimensä aiheuttamista vahin-goista. Kohdeyhtiön hallitus voisi siis joutua vastuuseen, mutta tosiasiassa vastuun kantaisi yhtiö. Voiko tämä näkökul-ma toimia? Lisäksi esteellisyyden ollessa välillä hyvinkin vaikeasti havaittavaa, on mahdollista nähdä, etteivät passiivi-set hallituksen jäsenet voineet olla tietoisia tiettyjen jäsenten sidonnaisuuksista. Näitä tilanteita varten olenkin tarkastel-lut, millä edellytyksin passiivinen jäsen voi välttää vastuun. Vastuun suuruus taas perustunee hyvin paljolti ostotarjouk-sen tarjousvastikkeen määrittämisen sääntöihin, mutta myös spekulatiivisten vahinkojen rooli aiheuttaa pohdintaa; voi-daanko kaikkia spekuloitavissa olevia vahinkoja korvata?