Browsing by Author "Lindholm, Joachim"

Tutkielmassa tarkastellaan asunto-osakeyhtiöiden viemärilinjastojen korjausrakentamista. Näkökulmana on saneerauksen totetuttaminen ns. uusilla menetelmillä perinteisen linjasaneerauksen sijaan. Viemärilinjastojen saneerausten kysyntä ja tarve on suuri, sillä isoin osa rakennuskannasta saavuttaa saneerauksen kannalta kriittiseksi katsottavan noin 50 vuoden iän tällä tai seuraavalla vuosikymmenellä. Viemärilinjaston kunnossapitovastuu kuuluu lain mukaan asunto-osakeyhtiölle ja päätös käytettävästä menetelmästä ja saneerauksen suorittavasta urakoitsijasta tehdään yhtiökokouksessa. Lähes poikkeuksetta yhtiön hallitus on valmistellut urakkaa ja esittää näkemyksensä parhaiten soveltuvasta menetelmästä yhtiökokoukselle. Uusilla tekniikoilla tehty saneeraus on monesti perinteistä linjasaneerausta nopeampi ja edullisempi vaihtoehto, mutta uusien menetelemien käyttämisen riski piilee niiden vaatimassa linjaston puhdistamisessa. Tästä johtuen linjaston kunto on tutkittava ennen urakan aloittamista. Kuntotutkimuksen suorittaminen kuuluu asunto-osakeyhtiön hallituksen huolellisuusvelvollisuuden piiriin. Tämän huolellisuusvelvollisuuden laiminlyönti voi johtaa hallituksen kollektiiviseen vahingonkorvausvelvollisuuteen vahinkoa kärsinyttä asunto-osakeyhtiötä kohtaan. Urakoitsijan on tulkittava kuntotutkimuksen antamaa informaatiota ammattilaiselta vaaditulla tavalla ja informoitava tilaajaa siitä, kestääkö viemärilinjasto saneerauksen vaatiman puhdistamisen. Tätä kutsutaan urakoitsijan lojaliteettivelvollisuudeksi. Urakoitsijan epälojaali toimitapa voi johtaa siihen, ettei tämä voi menestyksekkäästi vedota tiettyhin urakkasopimuksessa sovittuihin ehtoihin. Pinnoitussaneeraukseen liittyviin laadunvalvonnan haasteisiin, pintamateriaalien ja rakenteiden ennallistamisvastuuseen, takuuaikana tehtäviin korjauksiin tai vakuutusoikeudellisiin näkökulmiin ei tässä tutkielmassa syvennytä. Ne kuitenkin huomiodaan tulevien tutkimusten potentiaalisina aiheina.