Browsing by Author "Lindholm, Niina"

Syyteneuvottelu on ollut osa rikosprosessijärjestelmäämme vuodesta 2015 alkaen. Syyteneuvottelu otettiin käyttöön prosessiekonomisista syistä. Järjestelmän käyttöönoton tarkoitus on säästää jokaisen rikosprosessin osapuolen resursseja. Tutkielmani käsittelee syyteneuvottelumenettelyn mahdollisia ongelmakohtia yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta erityisesti syytetyn näkökulmasta. Oikeuskirjallisuudessa ja syyteneuvottelua koskevassa lainvalmisteluaineistossa on oikeutetusti nostettu esiin huoli yhdenvertaisuuden vaarantumisesta erityisesti silloin, kun kysymys on osallistilanteista, asianomistajan suostumuksen saamisesta sekä rikoslajikoh-taisesta soveltuvuudesta. Tarkoituksena on tutkia ja pohtia, ovatko nämä esitetyt ongelmakohdat sellaisia, että ne tosiasiassa vaarantavat yhdenvertaisuuden toteutumisen, ja mikäli tällainen vaara on olemassa, arvioidaan sitä, onko kyseinen ongelma poistettavissa toimimalla tietyllä tavalla. Tutkielma on oikeusdogmaattinen tutkimus, jossa hyödynnetään erityisesti arvopohjaista tulkintaa. Syyteneuvottelun piiriin on mahdollista päästä tunnustuksen perusteella. Samanlaiseen rikokseen syyllistyneitä kohdellaan eri tavalla sen mukaan, onko vastaaja tunnustanut tekonsa vai ei. Tapaukset eroavat siis tällä perusteella toisistaan. Tunnustus muuttaa olosuhteita, jolloin tunnustamaton teko on eri teko kuin tunnustettu. Tämän suhteen yhdenvertaisuusongelmaa ei näyttäisi olevan. Tunnustettu teko ei ole kuitenkaan automaattisesti tarkoita syyteneuvotteluun pääsyä. Osallistilanteissa syyteneuvotteluun pääsy saattaa estyä, jos kaikki rikokseen osalliset eivät tunnusta tekoa. Täydellistä estettä tämä ei kuitenkaan muodosta: riittää, että syyteneuvottelun aloittaminen olisi prosessiekonomisesti järkevää. Jossain tilanteissa yhden osallisen menettely saattaa kuitenkin estää toisen osallisen syyteneuvotteluun pääsyn. Tämä luo aidon yhdenvertaisuusongelman. Syyteneuvottelun aloittamiseen tarvitaan asianomistajan suostumus. Suostumuksen puute johtaa asian käsittelyyn normaalissa oikeusprosessissa. Kuten osallistilanteet myös asianomistajan suostumuksen tarve ovat syytetystä riippumattomia seikkoja, jotka vähentävät oikeusvarmuutta sekä ohentavat yhdenvertaisuutta. Syyteneuvottelun piirissä ovat vain tietyt rikosnimikkeet. Yhdenvertaisuuden kannalta merkityksellistä on, onko lainsäätäjän rikoslajikohtainen valinta perusteltu. Tutkielmassa esitetään, että mikäli rikosasian vastaaja ei pääse syyteneuvottelun piiriin itsestään johtumattomien seikkojen vuoksi, tuomioistuimen tulisi ottaa tunnustus huomioon rangaistusta alentavana seikkana varsinaisessa oikeudenkäynnissä. KKO onkin syyteneuvottelun käyttöönoton myötä muuttanut linjaansa RL 6 luvun 6 §:n soveltamisen suhteen. Tämän voidaan katsoa kertovan siitä, että tunnustamisen painoarvo rangaistusta lieventävänä tekijänä on kasvanut. Linjamuutoksen voidaan katsoa ehkäisevän yhdenvertaisuusongelmia.