Browsing by Author "Lindström, Tommi"

Julkisella yrityksellä tarkoitetaan EU-oikeudessa yritystä, jossa jäsenvaltion julkinen valta voi käyttää määräysvaltaa. Jäsenvaltion mahdollisuudesta käyttää määräysvaltaa julkisten yritysten toiminnassa seuraa, että julkisten yritysten sisämarkkinaoikeudellisessa sääntelyssä korostuu jäsenvaltioiden julkisiin yrityksiin kohdistamien toimenpiteiden sääntely. Tutkielmassa tarkastellaan julkisten yritysten sääntelyä sisämarkkinoilla pääasiassa SEUT 106 (1) ja 102 artiklojen näkökulmasta. SEUT 106 (1) ja 102 artiklat kieltävät jäsenvaltioita ryhtymästä toimenpiteisiin, joiden seurauksena julkinen yritys rikkoo SEUT 102 artiklassa säädettyä määräävän markkina-aseman väärinkäytön kieltoa. EU-oikeuden nykyisessä kehitysvaiheessa SEUT 106 (1) ja 102 artiklat ovat tärkeimmät jäsenvaltioiden julkisiin yrityksiin kohdistamia toimenpiteitä sääntelevät EU-oikeuden säännökset. Tutkimuskysymyksenä tutkielmassa on, missä määrin SEUT 106 (1) ja 102 artiklojen soveltaminen perustuu julkisen yrityksen markkinakäyttäytymiseen, ja missä määrin jäsenvaltion toimenpiteen aikaansaamiin markkinavaikutuksiin. Jäsenvaltioiden julkisiin yrityksiin kohdistamat toimenpiteet johtavat usein itsessään kilpailun rajoittumiseen markkinoilla ilman, että julkisen yrityksen tarvitsi tosiallisesti ryhtyä SEUT 102 artiklan vastaiseen toimintaan. Tutkimuskysymykseen pyritään vastaamaan analysoimalla EU-tuomioistuimen SEUT 106 (1) ja 102 artiklojen soveltamiseen liittyvää oikeuskäytäntöä. SEUT 106 (1) ja 102 artiklojen ohella jäsenvaltioiden julkisiin yrityksiin kohdistuvat toimenpiteet voivat kuitenkin kuulua myös muiden EU-oikeuden säännösten soveltamisalaan. Tutkielmassa tarkastellaankin jäsenvaltioiden julkisiin yrityksiin kohdistamien toimenpiteiden sääntelyä myös vapaata liikkuvuutta, valtion tukia ja julkisia hankintoja koskevien EU-oikeuden säännösten näkökulmasta. Tutkimusmetodi on lainopillinen. Tutkielmassa pyritään selventämään jäsenvaltioiden julkisiin yrityksiin kohdistamien toimenpiteiden EU-oikeudellisten säännösten sisältöä erityisesti analysoimalla EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Lainopillisen metodin avulla pyritään myös havainnollistamaan jäsenvaltioiden julkisiin yrityksiin kohdistamia toimenpiteitä sääntelevien sisämarkkinaoikeuden säännösten välinen yhteys toisiinsa.