Browsing by Author "Linkoneva, Suvi"

Tahaton lapsettomuus koskettaa yhä useampaa suomalaista. Halu lapsesta on usein niin voimakas, että turvaudutaan hedelmöityshoitoihin, adoptioon tai tarvittaessa sijaissynnytysjärjestelyihin. Sijaissynnytyksellä tarkoitetaan järjestelyä, jossa sijaissynnyttäjänä toimiva nainen saatetaan raskaaksi ja synnytyksen jälkeen hän luovuttaa lapsen aiotuille vanhemmille tai aiotulle vanhemmalle. Sijaissynnytysjärjesjärjestelyt ovat yleistyneet viime vuosien aikana ja ilmiöstä on tullut kansainvälinen. Maissa olevat sijaissynnytysjärjestelyiden kiellot ohjaavat tällaisiin järjestelyihin ulkomaille. Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisen sijaissynnytystä ja vanhemmuutta koskevan lainsäädännön sisältöä ja kehitystä. Sijaissynnytysjärjestelyt olivat Suomessa sallittuja vuoteen 2007 asti, jolloin ne kiellettiin hedelmöityshoitolailla. Hedelmöityshoitolain kiellolla haluttiin ehkäistä sijaissynnytysjärjestelyihin liittyviä ongelmia. Suomessa oleva sijaissynnytysten kielto onkin ohjannut järjestelyihin ulkomaille, jolloin Suomessa tulee ratkaistavaksi vanhemmuutta koskevia kysymyksiä. Uudella äitiyslailla on pyritty puuttumaan näihin kansainvälisiin järjestelyihin liittyviin ongelmiin kieltämällä äitiyttä koskevan päätöksen vahvistaminen tilanteessa, jossa lapsi on syntynyt sijaissynnytysjärjestelyllä ulkomailla. Kotimaisen lainsäädännön tarkastelun lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään ihmisoikeussääntelyn vaikutuksia sijaissynnytysjärjestelyihin. Tässä keskeiseen asemaan nousee Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattu yksityis- ja perhe-elämän suoja. Yksityis- ja perhe-elämän suojan toteutumista arvioidaan konkreettisten tapausten avulla ja tutkielmassa tarkastellaan muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tapauksia liittyen sijaissynnytysjärjestelyihin. Sijaissynnytystapauksissa perhe-elämän suojalle ei anneta merkittävää painoarvoa, jolloin yksityiselämän suoja korostuu. Oikeudellisen vanhemmuuden vahvistaminen onkin useimmiten lapsen identiteetin kehityksen kannalta keskeistä. Tutkielmassa pyritään lisäksi selvittämään, miten lapsen etu toteutuu sijaissynnytystapauksissa. Lapsen etua pohdittaessa tarkastellaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen lisäksi muun muassa YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Lähtökohdaksi otetaan se, että lapsi syntyy sijaissynnytysjärjestelyllä kotimaisesta kiellosta huolimatta. Tällainen lisääntymisturismin lisääntyminen on myös huomioitu monessa muussa valtiossa, joissa on pyritty helpottamaan vanhemmuuden vahvistamista. Tutkielmassa tuodaankin esiin, että tällainen Euroopassa yleistyvä ilmiö voi vaatia lainsäädännön muutoksia myös Suomessa.