Browsing by Author "Lintulaakso, Eeva"

Keskityn tutkielmassani verotuksen neutraalisuuden periaatteeseen sähköisesti suoritettujen palvelujen arvonlisäverotuksessa. Lähestyn aihetta Euroopan unionin oikeuden näkökulmasta. Olen valinnut näkökulmakseni neutraliteettiperiaatteen, koska sähköisen kaupan luokitteluongelmat liittyvät järjestelmän neutraalisuuteen. Neutraliteettiperiaatteella toteutetaan yleisen yhdenvertaisen kohtelun periaatetta arvonlisäverotuksen alalla. Sen mukaan samanlaisia tilanteita tulee kohdella samalla tavoin. Vero-oikeudelle ominainen piirre on korostunut legaliteettivaatimus eli vero-oikeus on perinteisesti ollut vahvasti sidoksissa kirjoitettuun lakiin ja lain sanamuotoon. Eurooppaoikeudessa yleisillä oikeusperiaatteilla on kuitenkin vahvempi asema oikeuslähteinä kuin kansallisessa oikeudessa. Tästä jännitteestä johtuen käyn työssäni läpi oikeusperiaatteiden merkitystä oikeuslähteinä verotuksessa. Sähköisesti suoritetut palvelut on erotettu eurooppalaisessa arvonlisäverojärjestelmässä omaksi kategoriakseen perinteisten tavaroiden myynnistä ja perinteisten palvelujen suorituksista. Koska sähköisesti suoritettuihin palveluihin kohdistuu tästä syystä joissain tapauksissa erilainen verotuskohtelu, voidaan pohtia, kohdellaanko samanlaisia tilanteita eri tavoin ja onko erilainen kohtelu perusteltua sähköisten palvelujen erilaisuuden vuoksi. Käsittelen työssäni neutraalisuusongelmaa sähköisten palvelujen luokitteluongelmien kautta. Luokittelulla on vaikutusta esimerkiksi verotuspaikan määrittelyyn, sovellettavaan verokantaan ja verotukseen liittyviin hallinnollisiin velvoitteisiin. Käsittelen työssäni sähköisten palvelujen erottamista tuotteen automatisoinnin tason perusteella, suoritekokonaisuuksissa sekä jakelutavan perusteella. Lisäksi käyn läpi sääntelyn monitulkintaisuuden ja ennakoimattomuuden vaikutusta neutraalisuuteen. Sähköisten palvelujen erottamisen ja neutraliteettiperiaatteen välinen ristiriita on noussut esiin Euroopan unionin tuomioistuimen niin kutsutuissa E-kirja–tapauksissa. Tapaukset ovat neutraalisuuden kannalta ongelmallisia, koska painettujen ja sähköisten kirjojen verokohtelu on erilaista. Erilainen verokohtelu johtuu siitä, että painettuihin kirjoihin voidaan soveltaa alennettua verokantaa. Arvonlisäverodirektiivin mukaan sähköisiin kirjoihin alennettua verokantaa ei kuitenkaan voida soveltaa. Päädyn tutkielmassani siihen, että sähköisten palvelujen erottaminen perinteisistä tavaroista ja palveluista johtuu sähköisiin palveluihin liittyvistä erityisistä piirteistä, kuten niiden alituisesta kehittymisestä, kansainvälisestä luonteesta, valtioiden rajoihin sitoutumattomuudesta ja siitä, että palveluntarjoaja tavallisesti tarjoaa sähköisiä palveluja useaan unionin jäsenvaltioon, kun taas perinteiset tavarat ja palvelut ovat enemmän sidottuja tiettyyn alueeseen tai jäsenvaltioon. Sähköisiin palveluihin soveltuvat omat säännökset ovat myös mahdollisuus ajaa arvonlisäverojärjestelmän harmonisaatiota eteenpäin. Arvonlisäverojärjestelmän neutraalisuuden kannalta on oleellista hahmottaa neutraalisuus yhtäältä lainsäätäjän ennakkovalvontana ja toisaalta lainsoveltajan tulkintaperiaatteena. Tästä syystä neutraalisuudella voidaan perustella yksittäistapauksessa jopa vastakkaisia kantoja. Vero-oikeudellisen legaliteettivaatimuksen ja neutraliteettiperiaatteen välisen jännitteen osalta päädyn tutkielmassani siihen lopputulokseen, että neutraliteettiperiaate tulee sovellettavaksi punnintanormina etenkin sellaisissa tilanteissa, joissa kirjoitettu laki on aukollista. Lainsoveltaja ei voi perustaa tällaisessa tilanteessa ratkaisuaan mihin tahansa sääntöön, vaan tulkinta tulee perustaa esimerkiksi yleisiin oikeusperiaatteisiin. Näin ollen neutraliteettiperiaate sitoo lainsoveltajaa ja kaventaa hänen harkintavaltaansa. Näkemykseni mukaan lainsäätäjä on nostanut E-kirja–tapauksissa verotuksen hallinnollisen toteutettavuuden tavoitteen neutraalisuustavoitteen edelle. Arvonlisäverodirektiivi on kuitenkin parhaillaan muutoksessa. Muutoksen toteuduttua jäsenvaltiot voivat halutessaan soveltaa sähköisiin kirjoihin alennettua verokantaa, mikä merkitsee järjestelmän siirtymistä hallinnollisen toteutettavuuden tavoitteesta vahvemmin kohti neutraalisuustavoitetta.