Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Lukkarinen, Maria"

Sort by: Order: Results:

  • Lukkarinen, Maria (2024)
    Sosiaalisen median käytön räjähdysmäisen kasvun myötä 2010-luvulla on kehittynyt täysin uusi sähköisen elinkeinon harjoittamisen muoto, vaikuttajamarkkinointi. Vaikuttajille saattaa tarjoutua mahdollisuus hyödyntää lapsiaan kaupallisissa yhteistöissä. Lapset mainostavatkin yhä useammin esimerkiksi omia lelujaan ja vaatteitaan. Tätä toimintaa on syntynyt kuvaamaan termi ”kaupallinen sharenting”. Vaikka vaikuttajamarkkinointia koskevaa nimenomaista sääntelyä ei ole, on sen harjoittaminen sallittua perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattujen elinkeinovapauden ja sananvapauden nojalla sekä markkinointia koskevasta lainsäädännöstä ja itsesääntelystä johdettuna. Kuitenkin myös yksityiselämän suoja on erittäin vahva perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten suojaa nauttiva perustavanlaatuinen oikeus. Kahden yksilön ollessa samanaikaisesti perusoikeuksien subjektina on käsillä perusoikeuksien kollisio, jolloin ristikkäisiin suuntiin vievät oikeudet on pyrittävä punninnalla toteuttamaan mahdollisimman täysimääräisesti. Tutkielmassa kollisiossa olevat oikeudet kuuluvat lapselle ja tämän huoltajalla, joten lapsioikeudellinen tarkastelu on välttämätöntä. Tätä tarkastelua ohjaa moderni lapsikäsitys, jonka mukaan lapsi mielletään erityistä suojelua tarvitsevaksi itsenäiseksi oikeussubjektiksi. Lisäksi kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Lapselle kuuluvat oikeudet ovat samalla huoltajan velvollisuuksia, jotka huoltajan on otettava huomioon lastaan koskevassa päätöksenteossa eli esimerkiksi silloin, kun huoltaja päättää harjoittaa kaupallista sharentingia. Hyvääkin tarkoittava huoltaja ei aina toimi lapsen edun mukaisesti. Erityisesti kaupallisen sharentingin yhteydessä lapsen yksityiselämän suoja vaarantuu. Huoltajan toiminnan rikosoikeudellinen raja on kuitenkin häilyvä. Tutkielmassa pyritäänkin esittämään rajanvetoa myös huoltajan toiminnan lainmukaisuuden osalta. Keskeistä tutkielmassa on löytää lapsen edun mukainen ja muita lapsen oikeuksia kunnioittava ratkaisu, joka ei kuitenkaan rajoita liikaa huoltajalle tunnustettuja oikeuksia.