Browsing by Author "Määttälä, Johanna"

Tutkielman aiheena on arvioida maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 11 luvun tonttijakoa koskevien säännösten toimivuutta erityisesti tonttijaon oikeusvaikutusten näkökulmasta. Tonttijaolla tarkoitetaan asemakaavassa osoitetun rakennuskorttelin jakamista rakennuspaikkoihin (tontteihin). Tonttijako voidaan laatia asemakaavaan sisältyvänä tai erillisenä tonttijakona ja tonttijako voi olla ohjeellinen tai sitova tonttijako. Tutkielmassa hyödynnetään tutkimusmenetelmänä käytännöllistä lainoppia. Tutkielman ensimmäinen tutkimuskysymys koskee tonttijaon laatimisen oikeudellisia edellytyksiä, joista säädetään MRL 78 §:ssä ja 80 §:ssä. Tutkielmassa on systematisoitu tonttijaon laatimisen edellytykset yleiseen edellytykseen ja tonttijaon laatimisen eri tarkoitusten (laatiminen, muuttaminen, kumoaminen) erityisiin edellytyksiin. Tonttijaon laatimisen yleisenä edellytyksenä on asemakaavassa osoitettu rakennuskorttelin alue. Tonttijaon laatimisen erityiset edellytykset vaihtelevat tonttijaon laatimisen tarkoitus huomioiden. Systematisoinnin perusteella voidaan todeta, että MRL ei sisällä säännöksiä erityisistä edellytyksistä ohjeellisen tonttijaon muuttamista tai kumoamista taikka sitovan tonttijaon kumoamista varten. Tutkielman toinen tutkimuskysymys selvittää, kuinka tonttijaon rakentamiseen ja kiinteistönmuodostukseen kohdistuvat oikeusvaikutukset edistävät tonttijaon toteutumista. Tonttijaon oikeusvaikutuksista rakentamiseen on säännös MRL 81 §:ssä ja tonttijaon oikeusvaikutuksesta tontin lohkomiseen kiinteistönmuodostamislain (KML) 32 §:ssä. Sitovan tonttijaon oikeusvaikutus rakentamiseen edistää sitovan tonttijaon toteutumista välillisesti asettamalla velvoitteen tonttijaon laatimiseksi ja tonttijaon toteuttamiseksi ennen rakentamiseen ryhtymistä. Ohjeellisen tonttijaon oikeusvaikutus jää sitovaa tonttijakoa heikommaksi, koska rakennusluvassa osoitetun rakennuspaikan ja ohjeellisen tonttijaon mukaisen tontin ei edellytetä vastaavan toisiaan eikä ohjeellisen tonttijaon toteuttaminen ole edellytyksenä rakennusluvan myöntämiselle. Sitovan tonttijaon oikeusvaikutus kiinteistönmuodostukseen on vahva tonttijaosta poikkeamisen tontin lohkomisessa ollessa mahdollista vain erityisestä syystä. Ohjeellisen tonttijaon oikeusvaikutus kiinteistönmuodostukseen on oikeudellisesti heikko, mutta käytännössä lähestyy sitovan tonttijaon oikeusvaikutusta, koska sekä KML 32.2 § että MRL 82.3 § huomioidaan lohkomisessa varsin tarkasti. Tutkielman kolmas tutkimuskysymys arvioi tonttijakoa koskevien säännösten kehittämismahdollisuuksia lainopillisten tutkimustulosten perusteella. Tutkielman de lege ferenda suositukset korostavat tonttijaon asemaa asemakaavasta erillisenä hallinnollisena toimenpiteenä ja lisäävät tonttijakoa koskevien säännösten informatiivisuutta, selkeyttävät säännösten soveltamista ja kohdentavat sääntelyn tonttijakoon suunnitelmana asemakaavan rakennuskorttelin kiinteistöjaotuksesta. De lege ferenda suosituksena esitetään esimerkiksi tonttijaon ohjeellisen muodon poistamista lainsäädännöstä, tonttijaon laatimisedellytysten yhdenmukaistamista sekä tonttijaon sisältöä ohjaavien periaatteiden ja tonttijaon laatimismenettelyä koskevien säännösten tarkistamista eräiltä osin.