Browsing by Author "Mäkelä, Amanda"

Suomen perustuslain 10 §:ssä turvataan jokaisen oikeus yksityis- ja perhe-elämän sekä henkilötietojen suojaan. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Yksityiselämän, henkilötietojen ja luottamuksellisen viestin suojan katsotaan ulottu-van myös työpaikalle. Työnantaja voi direktio-oikeutensa nojalla määrätä muun muassa työn suoritustavasta, laadusta ja laajuudesta sekä työnteon ajasta ja paikasta. Direktio-oikeudesta voidaan siten johtaa myös työnantajan oikeus työntekijän tekniseen valvontaan. Työnantajalle kertyy tämän suorittamasta teknisestä valvonnasta henkilötietoja, joita on käsiteltävä tietosuojalainsäädännön edellyttämällä tavalla. EU:n yleinen tietosuoja-asetus astui voimaan toukokuussa 2018. Sitä tarkentaa ja täydentää vuoden 2019 voimaan astunut uusi kansallinen yleislaki, tietosuojalaki (1050/2018). Työelämän tietosuojasta on säädetty erikseen yksityisyyden suojasta työelämässä annetulla lailla (759/2004). Tällä työelämän tietosuojalailla säädetään muun muassa työntekijää koskevien henkilötietojen käsittelystä, teknisestä valvonnasta työpaikalla sekä työntekijän sähköpostiviestien hakemisesta ja avaamisesta. Viestinnän luottamuksellisuudesta ja yksityisyyden suojasta säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa (917/2014). Lakia yksityisyyden suojasta työelämässä muutettiin tietosuojalain säätämisen yhteydessä. Muutoksissa oli pääosin kyse työelämän tietosuojan liittyvän erityissääntelyn yhteensovittamisesta uuteen säädösympäristöön. Lakimuutos astui voimaan huhtikuussa 2019. Tämän tutkielman yhtenä tarkoituksena on selventää, mitä uusi säädösympäristö tarkoittaa tekniseen valvontaan liittyvän henkilötietojen käsittelyn osalta. Teknisen valvonnan käsitettä ei ole määritelty lainsäädännössä tyhjentävästi. Yksinkertaistettuna sillä tarkoitetaan työnantajan teknisin menetelmin suorittamaa, työntekijään kohdistuvaa, valvontaa. Teknistä valvontaa ovat muun muassa kameravalvonta, kulunvalvonta, paikantaminen sekä työntekijän sähköpostin ja tietoverkkojen käytön valvonta. Työntekijöitä voidaan valvoa myös muunlaisin teknisin menetelmin. Tässä tutkielmassa käsitellään kameravalvontaa, kulunvalvontaa, paikantamista sekä työntekijän sähköpostin käytön valvontaa. Tutkielman keskeiset tutkimuskysymykset voidaan muotoilla seuraavalla tavalla: Millä edellytyksillä työnantaja voi ottaa käyttöönsä eri teknisen valvonnan muotoja? Miten työnantaja voi hyödyntää teknisen valvonnan kautta kertyneitä henkilötietoja? Tavoitteena on tuottaa lukijalle selkeä kuva siitä, mitä voimassa oleva lainsäädäntö sanoo teknisestä valvonnasta. Tämän vuoksi tutkielman lopussa on erillisenä liitteenä taulukko, johon on koottu valvonnan käyttöönottoa koskevat menettelysäännökset valvontamuodottain.