Browsing by Author "Mäkimattila, Iida"

Unionin tuomioistuin antoi joulukuussa 2017 ensimmäisen tuomionsa liittyen kauppa-alustojen käytön rajoittamiseen valikoivassa jakelujärjestelmässä (C-230/16 - Coty Germany vastaan Parfümerie Akzente GmbH). Tapauksessa on kyse siitä, onko kauppa-alustakielto SEUT 101 artiklan vastainen. Valikoivat jakelujärjestelmät on Unionin oikeuskäytännössä katsottu kilpailuoikeuden mukaisiksi, kun ne noudattavat ns. Metro-kriteereitä, joiden mukaan jakelujärjestelmä on sallittu, kun jälleenmyyjät valitaan objektiivisin laadullisin perustein, jotka on vahvistettu siten, että ne koskevat samalla tavalla kaikkia potentiaalisia jälleenmyyjiä, kunhan niitä sovelletaan syrjimättä sekä noudatetaan suhteellisuusperiaatetta ja tuotteen ominaisuudet edellettyvät tällaista jakelua. Kauppa-alustojen (online marketplaces) sääntely perustuu Unionin yleiseen kilpailuoikeudelliseen sääntelyyn. Oikeuskäytäntöä aiheesta ei kuitenkaan juuri ole Unionin tuomioistuimen tasolta ja oikeustilan epäselvyyden vuoksi Coty Germany -tuomio oli odotettu. Näin oli erityisesti tietyissä Unionin jäsenvaltioissa kuten Saksassa, jossa kilpailuviranomainen ja tuomioistuimet ovat käsitelleet useita kauppa-alustakieltotapauksia. Koska kauppa-alusta -käsite ei ole vakiintunut tutkielmassa tarkastellaan ensin lyhyesti sitä, mitä kauppa-alustat ovat, mitkä ovat niiden ominaisuudet ja oikeudellinen sääntelypohja. Tämän jälkeen voidaan käsitellä sitä, milloin kauppa-alustojen käytön rajoittaminen valikoivassa jakelujärjestelmässä on tai ei ole SEUT 101 artiklan mukaista. Ensinnäkin on kysyttävä mikä kyseessä olevan tuotteen ominaisuuksien merkitys on. Unionin tuomioistuin rajasi Coty Germany -tuomion koskemaan ainoastaan luksustuotteita, joten tuomion sovellettavuus on kiistanalainen. Voiko kauppa-alustarajoitusta käyttää kaikentyyppisten tuotteiden kohdalla? Lisäksi tarkastellaan sitä, mitä järjestelmän ja ehdon laadullisuudella ja syrjimättömyydellä tarkoitetaan. Varsinkin syrjimättömyyden vaatimus on jäänyt toteutumatta eräissä saksalaisissa tapauksissa, jolloin järjestelmät ovat olleet kilpailuoikeuden vastaisia. Lopuksi tarkastellaan suhteellisuusperiaatteen kahta puolta, rajoitusten oikeasuhtaisuutta eli sitä, ettei ylitetä sitä mikä on kohtuullista ja rajoitusten kohdistumista päämäärään. Unionin tuomioistuimen mukaan Coty Germany -tapauksessa yleinen ja ehdoton kauppa-alustakielto oli mahdollinen ylellisen tuotekuvan suojelun vuoksi ja sen vuoksi, että sopimussuhteen puuttuessa toimittajan ja kauppa-alustan väliltä, ensimmäinen ei voisi tehokkaasti valvoa valikoivassa jakelujärjestelmässä muutoinkin vaadittavien edellytysten noudattamista. Tutkielmassa huomataan, että näistä jälkimmäinen saa keskeisen merkityksen. Suhteellisuusperiaate ohjaa sinänsä sekä valikoivan jakelujärjestelmän että sen sisällä toteutettavien vaatimusten käyttöä, se ei kuitenkaan muuta sopimussuhteen puuttumista osapuolten väliltä. Tässä nousee esiin myös kauppa-alustojen luonteen merkitys – verkkomyynti myyntimenetelmänä on lähtökohtaisesti sallittu. Mihin kauppa-alustat siten paikantuvat?