Browsing by Author "Mäkinen, Juhana"

Tutkimus on oikeushistorian pro gradu-työ, jonka aiheena on työntekijän irtisanomissuojasääntelyn syntytausta sekä näiden säännösten myöhemmät muutokset Suomessa. Tutkimuksessa tarkastellaan työsopimuslain irtisanomissuojasäännöstön muotoutumista lainsäädännössä, ja analysoidaan yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet lainsäädäntöprosessiin. Irtisanomissuoja on osa työntekijän työsuhdeturvaa. Työntekijän irtisanomissuoja on keskeinen työoikeuden säännöskokonaisuus, jossa työnantajan irtisanomisoikeuden rajoittaminen on poikkeus sopimusoikeuden yleisiin periaatteisiin. Poikkeus perustuu työoikeuden ratioon työntekijästä työsopimussuhteen heikompana osapuolena ja yleisesti tunnustettuun työntekijän suojelunperiaatteeseen. Irtisanomissuojasäännöstön tuloon ja säännösten sisältöön on vaikuttanut keskeisesti suomalainen työmarkkinajärjestelmä. Työntekijän irtisanomissuoja tuli Suomeen työmarkkinajärjestöjen välisissä irtisanomissuojasopimuksissa, ennen kuin se lainsäädännöllä ulotettiin koskemaan kaikkia työntekijöitä työsopimuslain uudistuksen yhteydessä vuonna 1970. Työsopimuslain uudistus vuonna 1970 voidaan nähdä osana laajempaa yksityisoikeuden reformia, jossa heikomman osapuolen suoja tuli lainsäädännössä johtavaksi yksityisoikeuden periaatteeksi, mikä ilmenee työntekijän vahvana individuaalisen irtisanomissuojana. Toisaalta samanaikaisesti irtisanomisnormistossa toteutuivat työnantajapuolen intressit matalan kollektiivisen irtisanomissuojan muodossa, mikä mahdollisti suhdanneherkälle vientiteollisuudelle joustamisen työvoiman käytössä. Työsopimuslakia ja irtisanomissuojasäännöstöä on sittemmin muutettu lukuisia kertoja, mutta irtisanomissäännöstö on säilynyt perusperiaatteiltaan muuttumattomana. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että nykyisen työsopimuslain 55/2001 irtisanomissuojasääntely vastaa keskeisiltä osin yhä vuoden 1970 työsopimuslakiin otettuja säännöksiä. Suomalainen yhteiskunta ja työmarkkinat ovat kuitenkin muuttuneet 40 vuoden kuluessa merkittävästi, jonka vuoksi irtisanomissäännösten soveltuvuutta nykypäivän työelämän tarpeisiin voidaan tarkastella kriittisesti etenkin pienyrittäjän näkökulmasta.