Browsing by Author "Mäkitalo, Vivi"

Osakeyhtiön toiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen edellyttää yhtiön johdon ja omistuksen eriytymistä. Osakkeenomistajien ja johdon välisen luottamussuhteen toimivuuden ja siitä aiheutuvien kustannusten kohtuullisuuden takaamisen edellytyksenä on sääntely, joka asettaa vähimmäisraamit johdolle sen päättäessä osakkeenomistajien varallisuuden käytöstä. Luottamussuhteen toteutumiseksi agentin edellytetään asettavan päämiehensä edun ensisijaiseksi suhteessa omaan etuunsa, mikäli kummankin toimijan edut eivät ole yhtäaikaisesti toteutettavissa. OYL:n 1:8 §:n sanamuodon katsotaan vakiintuneesti sisältävän johdolle asetetun huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuuden, joka kohdistuu ensisijassa yhtiöön ja toissijaisesti yhtiön osakkeenomistajiin. Buyout-kaupassa yhtiön toimiva johto ostaa yksin tai yhdessä pääomasijoitusyhtiön kanssa johdon työllistävän yhtiön. Tutkielmassa tarkastellaan ensinnäkin lojaliteettivelvollisuutta koskevan sääntelyn soveltuvuutta buyout-kauppoihin. Tarkastelun perusteella todetaan, että kaupan kohteella on merkitystä sääntelyn soveltuvuuden kannalta, sillä voimassa oleva sääntely suhtautuu erilailla liiketoimintakauppaan ja osakekauppaan, joissa kummassakin ostavana tahona on kohdeyhtiön toimiva johto. Sääntely kieltää kategorisesti kohdeyhtiön johtoa tekemästä päätöksiä yhtiön puolesta liiketoimintakaupassa kohdeyhtiön ja sen toimivan johdon tai toimivaan johtoon samaistettavan tahon välillä, mutta jättää osakekauppojen osalta liikkumavaraa. Lisäksi tutkimuksen perusteella hahmottuu ero listatun osakeyhtiön osakkeiden ja listaamattoman yhtiön osakkeiden kaupan välillä, sillä ensin mainittuun soveltuva itsesääntely asettaa yhtiöt epäsymmetriseen asemaan. Osakkeenomistajien ja buyout-kauppaan mahdollisesti liittyvien velkojien erilaisen aseman vuoksi tutkielmassa käsitellään myös sopimusoikeudellista lojaliteettivelvollisuutta ja pureudutaan yhtiöoikeudellisen lojaliteettivelvollisuuden ja sopimusoikeudellisen lojaliteettivelvollisuuden eroihin. Havaitaan, että velvoitteet ovat sisällöiltään erilaiset, minkä lisäksi muiden tahojen kuin osakkeenomistajien oikeussuojakeinot poikkeavat osakkeenomistajien käytössä olevista oikeussuojakeinoista. Yrityskaupan strukturoinnin käsite pitää sisällään ne toimet, joiden avulla kaupan kohde järjestellään liiketoiminnallisesti, verotuksellisesti ja lainsäädännöllisesti parhaalla mahdollisella tavalla osaksi ostajan liiketoimintaa. Lojaliteettivelvollisuuden sisällön ja laajuuden sekä sääntelyn soveltuvuuden selvittämisen lisäksi tutkielmassa tarkastellaan yhtiön johdon käytössä olevia keinoja, joiden avulla toimiva johto voi hankkia kohdeyhtiön omistuksen itselleen jännitteisesti suhteessa lojaliteettivelvollisuuteen tai sen tarkoitukseen. Strukturoinnin käsitteleminen osana tematiikkaa edellyttää erilaisten sopimusten jatkuvuuteen sekä verotukseen liittyvien seikkojen huomioimisen tutkielmassa. Suurelta osin vero-oikeudellisista syistä tutkielma rajoittuu suomalaisiin listaamattomiin ja listattuihin osakeyhtiöihin, jotka eivät ole erityislainsäädännön piirissä.