Browsing by Author "Männistö, Hannes"

Tutkielmassa tarkastellaan henkivakuutuksen edunsaajamääräyksen pätemättömyyttä kokonaisuutena. Näin ollen tarkastelen pätemättömyyden aineellisten edellytysten lisäksi myös edunsaajamääräyksen muotovaatimuksia ja pätemättömyyteen vetoamista. Pyrin tutkielmassa vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten lainsäädännössä on pyritty ehkäisemään pätemättömien oikeustoimien syntyminen? 2) Millä edellytyksillä oikeustoimi on pätemätön? 3) Miten pätemättömyys voidaan saattaa voimaan? Työn johtoajatuksena on, että edunsaajamääräys on eräänlainen vakuutusoikeudellinen testamentti, minkä johdosta tarkastelu on kohdistettu nimenomaisesti tilanteisiin, jossa vakuutuksenottaja ja vakuutettu ovat yksi ja sama henkilö. Edunsaajamääräystä käsitellään nimenomaan jäämistöoikeudellisena ongelmana. Tästä näkökulmasta katsottuna edunsaajamääräys rinnastuu testamenttiin ja tarkemmin sanottuna rahalegaattiin. Testamentin muotomääräykset ovat poikkeuksellisen tiukat. Testamentin pätemättömyysperusteet on säädetty nimenomaisesti suojaamaan testamentin tekijän tahtoa, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että testamentti on julistettavissa muita oikeustoimia helpommin pätemättömäksi. Testamentin selvitysprosessi on myös toimiva ja se suojaa sekä testamentin saajia että lakimääräisiä perillisiä tehokkaasti. Testamentin pätemättömyys on muodostanut oivallisen vertailukohdan edunsaajamääräyksen pätemättömyydelle. Edunsaajamääräyksen muodon pitäisi suojata sen tehneen henkilön tahtoa. Edunsaajamääräys on muodon puolesta pätevä, jos se on kirjallisesta ilmoitettu vakuutuksenantajalle. Edunsaajamääräys on mahdollista tehdä myös sähköisesti. Ongelmallisen kyseisestä muotomääräyksestä tekee sen väljä muotoilu "kirjallinen". Kirjallinen muoto ei nykypäivänä enää välttämättä tarkoita ainoastaan allekirjoitettua paperia, vaan se voi pitää sisällään jo esimerkiksi sähköpostiviestin. Muotoa tulisi lähestyä sen tehtävistä käsin, koska oikeustieteeseen perehtymättömän henkilön ei voida olettaa tietävän, että kirjallisen muotovaatimuksen täyttyminen edellyttää allekirjoitettua asiakirjaa. Oma kysymyksensä on se, että tosiasiassa pelkkä kirjallinen muoto on riittämätön suojaamaan sen taustalla olevia oikeushyviä, mutta tiukemmat muotovaatimukset tulisi toteuttaa lainsäädännön eikä tulkinnan keinoin. Testamentin pätemättömyysperusteet suojaavat nimenomaan testaattorin tahdonmuodostusta. Edunsaajamääräys on yksipuolinen, vastikkeeton ja kuolemanvarainen oikeustoimi kuten testamenttikin. Edunsaajamääräyksen pätemättömyyttä arvioidaan kuitenkin lähtökohtaisesti oikeustoimilain valossa, joka suojaa oikeustoimen tekijän tahdon sijaan erityisesti itse oikeustoimea. Tämän johdosta edunsaajamääräyksen pätemättömyyttä pitäisi arvioida joko suoraan testamentin pätemättömyysperusteiden mukaan tai tulkita oikeustoimilakia niiden valossa. Vakuutuskorvauksen maksaminen ei normaalitilanteessa edellytä muuta kuin pintapuolisen selvityksen. Vakuutuksenantaja saa maksusuojan varsin helposti. Ainoastaan jossain määrin poikkeukselliset olosuhteet aiheuttavat sen, että vakuutusyhtiö joutuu tutkimaan asiaa tarkemmin. Näin ollen riski siitä, että vakuutuskorvaus suoritetaan pätemättömän edunsaajamääräyksen perusteella, on todellinen. Jos pätemättömyys havaitaan ennen kuin vakuutuksenantaja on ehtinyt suorittaa vakuutuskorvauksen, on edunsaajien ja vakuutetun perillisten asema turvattu. Tilanne on toinen, jos vakuutuskorvaus on ehditty jo suorittaa. Tässä tilanteessa on epäselvää, miten pätemättömyyteen tulisi vedota. Mitään takeita ei ole myöskään sille, että edunsaajamääräyksen myös tosiasiallisesti saisi takaisin siltä, kuka sen on pätemättömän edunsaajamääräyksen perusteella saanut haltuunsa.