Browsing by Author "Mölsä, Oona"

Tutkielma käsittelee työtehtävien merkitystä työsuhteen ehtojen määräytymiskonstruktiossa. Aihetta ei ole tutkittu erityisen paljoa, mikä luultavasti johtuu siitä, että työtehtävät on lähtökohtaisesti nähty melko konkreettisena käsitteenä, jota ei ole tarpeen oikeudellisesti erityisesti problematisoida. Tutkielmassa työtehtävillä kuitenkin hahmotetaan työoikeudellisesti mielenkiintoinen asema: ne näyttäytyvät toisaalta työsuhteen ehtoina mutta vaikuttavat myös muiden työsuhteen ehtojen määräytymiseen. Tätä työtehtävien erityisasemaa nimitetään tutkielmassa niiden kaksoisrooliksi. Tutkielman tarkoituksena on muodostaa käsitys siitä, miten työtehtävien kaksoisrooli ilmenee työsuhteen ehtoja määritettäessä, millainen merkitys työsopimuslain 2:2.1:ssa työnantajalle asetetulla työntekijöiden tasapuolisen kohtelun velvoitteella on työtehtävien kaksoisroolin kannalta, miten työtehtävät vaikuttavat työntekijän palkan määräytymiseen ja millä tavalla tasapuolisen kohtelun velvoite toteutuu työnantajan soveltaessa yleissitovien työehtosopimusten palkkausjärjestelmiä. Työtehtävät määräytyvät työsuhteen ehtoina työoikeuden säännöstyskeinojen kautta. Työtehtävistä sovitaan lähtökohtaisesti työsopimuksella, mutta myös työnantajan direktio-oikeus vaikuttaa osaltaan työtehtäviin. Työsopimuslain 2:2.1:n mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Säännöksen sanamuodosta huolimatta työtehtävien merkitys tasapuolisen kohtelun velvoitteen kannalta ei oikeuskirjallisuuden perusteella ole ollut täysin selvä, vaan argumentaatiossa on korostunut vielä työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 157/2000 vp) ollut mahdollisuus poiketa tasapuolisesta kohtelusta ”hyväksyttävästä syystä”. Kyseinen poikkeamisperuste kuitenkin poistettiin lopullisesta säädöstekstistä ja sen tilalle otettiin työtehtäviä ja asemaa koskeva edellytys. Kun tasapuolisen kohtelun velvoite nähdään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvonormien ja erityisesti samapalkkaisuusperiaatteen jatkumona, voidaan pitää perusteltuna nimenomaan työtehtäville annettua merkitystä tasapuolisen kohtelun velvoitteen toteutumista arvioitaessa. Työtehtävät voidaan nähdä sellaisena työntekijän henkilökohtaisista ominaisuusista riippumattomina tekijöinä, joiden perusteella työntekijöitä on mahdollista oikeudenmukaisesti vertailla. Tutkielmassa työtehtävien hahmotetaan määrittävän tasapuolisen kohtelun velvoitteen soveltamista ja esimerkiksi sitä kautta vaikuttavan työsuhteen muihin ehtoihin. Työtehtävien kaksoisrooli toteutuu näin tasapuolisen kohtelun velvoitteen kautta. Tasapuolisen kohtelun velvoitteen voidaan toisaalta katsoa selittävän myös laajemmin työtehtävien kaksoisroolia sellaisissa tilanteissa, joissa tasapuolisen kohtelun velvoite ei suoraan tule sovellettavaksi. Työtehtävien kaksoisroolia tarkastellaan tutkielmassa erityisesti suhteessa työntekijän palkan määräytymiseen. Suomessa ei ole lain tasolla säädetty varsinaista vähimmäispalkkaa, mutta laajasti sovellettavan työehtosopimusjärjestelmän vuoksi monella alalla on määritelty vähimmäispalkat. Työsopimuslain 2:10:ssä on karkeasti määritelty vähimmäispalkkaa koskevat edellytykset sovellettavan työehtosopimuksen puuttuessa. Kyseinen säännös näyttäisi painottavan työtehtävien merkitystä palkan tavanomaisuutta ja kohtuullisuutta arvioitaessa. Myös työehtosopimuksen yleissitovuussäännöstä on oikeuskäytännössä tulkittu laajentavasti työntekijän työtehtävien perusteella. Vaikuttaa siltä, että työtehtävillä on merkitystä palkkauksen vähimmäisehtojen määrittelyssä, kun työsuhteeseen ei lähtökohtaisesti sovellu mikään työehtosopimus. Kun työsuhteeseen sovelletaan työehtosopimusta, palkkaukseen vaikuttaa keskeisesti työehtosopimuksen piirissä sovellettava palkkausjärjestelmä. Tutkimuksen puitteissa on perehdytty yleissitovien työehtosopimusten palkkausjärjestelmiin ja erityisesti niiden työ- ja tehtäväkohtaisiin palkkoihin jakaen ne työtehtävien arviointitapojen perusteella kolmeen pääluokkaan: taulukkopalkkaukseen, palkkaryhmittelyyn ja analyyttiseen vaativuuden arviointiin. Palkkausjärjestelmissä on havaittu olevan huomattavia eroja työtehtäville annettavan merkityksen osalta. Vahvimmin työtehtävien kaksoisroolin on havaittu toteutuvan analyyttiseen töiden vaativuuden arviointiin perustuvissa pisteytysjärjestelmissä, joita sovellettaessa myös työnantajan tasapuolisen kohtelun velvoite palkkauksen osalta varmimmin toteutuu.