Browsing by Author "Markkanen, Hilma-Karoliina"

3D-tulostuksen on arveltu olevan avain niin sanotun kolmannen teollisen vallankumouksen syntymiseen. 3D-tulostus mahdollistaa digitaalisen tarkkuuden, massatuotannon toistettavuuden ja käsityön yksilöllisyyden yhdistämisen uniikilla tavalla siten, että kustomoinnin kulut häviävät lähes kokonaan. Monimutkaisten hyödykkeiden tuottamisesta tulee kustannuksiltaan saman hintaista kuin yksinkertaisten hyödykkeiden tuottamisesta ja muunnelmien mahdollisuudet ovat rajattomat. Tekemällä fyysisestä digitaalista 3D-tulostuksen tekniikka saattaa kuitenkin samalla digitaalisen tekijänoikeuden ongelmakenttään uuden suuren joukon, eli fyysiset objektit. Tutkielmassa tarkastellaan 3D-tulostuksessa tekijänoikeudellisesti merkityksellisiä kysymyksiä ja sitä, missä tilanteissa käsillä on mahdollisesti tekijänoikeuden loukkaus. Tämän jälkeen käsitellään niitä ratkaisuvaihtoehtoja, joita tekniikan vuoksi on harkittava. Näillä ratkaisuvaihtoehdoilla tarkoitetaan tässä toisaalta konkreettisina esimerkkeinä esitettyjä oikeudenhaltijan käytettävissä olevia keinoja ja toisaalta perustavanlaatuisia ratkaisuja siitä, mihin suuntaan tekijänoikeutta tulisi vielä. Tutkielman laajuuden vuoksi näistä oikeudenhaltijan käytettävissä olevista keinoista käsitellään vain DRM (digital rights management) keinoja esimerkkinä ennakollisesta oikeuksien hallinnoinnista ja tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoamisesta annetun lain 458/2002 mukaista alasottomenettelyä esimerkkinä jälkikäteisistä oikeudenhaltijan käytettävissä olevista keinoista. Lopuksi tutkielmassa käsitellään näkemyksiä siitä, kuinka 3D-tulostus ja sen kehittyminen vaikuttavat itse tekijänoikeuteen ja oikeudenhaltijoiden asemaan. Yksityinen käyttäjä voi syyllistyä tekijänoikeuden loukkaukseen skannatessaan tekijänoikeudella suojatun fyysisen objektin CAD-tiedostoksi, jolloin objektista muodostuu tekijänoikeuslain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu kappale. Lisäksi oikeudenloukkaus voi tapahtua käyttäjän muunnellessa tätä skannattua objektia jollakin tähän tarkoitetulla suunnitteluohjelmalla, jolloin kyse on tekijän yksinoikeuden alaan kuuluvasta teoksen muuntelusta. Nämä toimet eivät kuitenkaan muodosta tekijänoikeuden loukkausta, mikäli yksityisen käyttäjän toimenpiteiden voidaan katsoa kuuluvan tekijänoikeuslain 12 §:n poikkeuksen alaan. Ongelmallisinta erityisesti yksityishenkilöiden toimesta tapahtuvassa 3D-tulostuksessa on sen sijaan tekijänoikeuslain 2 §:n 3 momentin alaan lukeutuvat toimenpiteet, joilla tekijänoikeudella suojattua materiaalia saatetaan yleisön saataville tekijän yksinoikeuteen kuuluvalla tavalla. Vastuukysymysten osalta palveluntarjoajan vastuu mahdollisesta tekijänoikeusloukkauksesta palautuu lain 458/2002 mukaiseen alasottomenettelyyn, jonka osalta tulkinnanvarainen seikka on kuitenkin itse palveluntarjoajien soveltuvuus vastuuvapauden piiriin, sillä tämä kriteeri on sidottu palveluntarjoajien passiivisuuteen. DRM-keinojen saamasta kritiikistä huolimatta erityinen 3D-tulostinlaitteisiin asennettava kopioinninestojärjestelmä vaikuttaa yhdeltä toimivalta ratkaisulta. Sähkökauppalain mukainen alasottomenettely puolestaan voi toimia korjaavana toimenpiteenä siinä vaiheessa kun luvatonta materiaalia on jo levinnyt internetissä toimiviin palveluihin. Teknologisesta edistyksellisyydestään ja mahdollisuuksistaan huolimatta 3D-tulostus ei pitkällä aikavälillä tarkasteltuna näytä olevan valokuvaa tai radiota mullistavampi tekniikka tekijänoikeudelliselta kannalta. Sen sijaan se on vain yksi ajan saatossa keksitty tekniikka, joka on tuonut digitaalisen tekijänoikeuden piiriin yhden uuden sisällön lisää. Toisaalta 3D-tulostus saattaa digitaalisen tekijänoikeuden ongelmakenttään merkittävän joukon uusia teoksia, joiden kannalta oikeuksien hallinnointi tulee muuttumaan yhtä haastavaksi kuin musiikin tai liikkuvan kuvan oikeuksien hallinnoinnista on tullut digitaalitekniikan ansioista. 3D-tulostus edellyttää oikeudenhaltijoilta innovatiivisuutta ja uusien liiketoimintamallien luomista. Lisäksi se ei ainakaan vähennä tarvetta tarkastella vanhan tekijänoikeusjärjestelmän peruskäsitteitä kriittisesti ja uudelleen.