Browsing by Author "Matikainen, Tessa"

Vainoaminen tuli rangaistavaksi 1.1.2014 voimaan tulleella lainuudistuksella, jolla rikoslain 25 lukuun säädettiin vainoamista koskeva 7 a §. Säännöksen mukaan vainoamisesta tuomitaan se, joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdis-tusta. Vainoamisesta säädetty rangaistusasteikko on sakkoa ja enintään kaksi vuotta vankeutta. Vainoamiseen on otettu toissijaisuuslauseke, jonka perusteella vainoamisesta tuomitaan vain, jos muualla laissa ei ole säädetty yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta. Tämä tutkielma käsittelee aluksi niitä kansallisia ja kansainvälisiä tekijöitä, jotka vaikuttivat vai-noamissäännökseen säätämiseen, jonka jälkeen siirrytään itse kriminalisoinnin läpikäymiseen. Tutkielman pääpainona on säännöksen tunnusmerkistötekijöiden tarkastelu oikeuskäytännön va-lossa ja säännöksen soveltamisongelmien esille tuominen. Vainoaminen säädettiin rangaistavaksi teoksi kasvaneen kansallisen tarpeen vuoksi, sekä toteutta-maan kansainvälisiä velvoitteita. Kansallinen tarve nousi perusoikeuksien suojeluvelvoitteesta, johon voimassa oleva lainsäädäntö ei pystynyt täysin vastaamaan. Osa vainoamisen osateoista tuli rangaistavaksi voimassa olevan lain nojalla, mutta lain tarjoama suoja ei ollut aukoton. Kansainvä-lisestä näkökulmasta katsottuna vainoamisen kriminalisointi perustuu Euroopan neuvoston yleis-sopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS No. 210). Suomi allekirjoitti sopimuksen 11.5.2011 ja vainoamisen kriminalisointi oli osa sopimuksen ratifiointia. Tutkielmassa käydään läpi vainoamiskäyttäytymisen rangaistavuus edeltävän lainsäädännön va-lossa, erilliskriminalisoinnin säätämisedellytyksiin vaikuttavat kriminaalipoliittiset näkökulmat, sekä haetaan perusteita myös kriminalisointiperiaatteista. Tunnusmerkistötekijöiden läpikäynnissä teoriaa tulkitaan konkreettisten oikeustapausten valossa, mikä auttaa ymmärtämään tunnusmerkis-tön tulkinnan ongelmakohtia. Tutkielmassa pyritään lisäksi selvittämään erilliskriminalisoinnin toimivuutta. Konkurrenssikysymykset nousivat tutkimusaineiston perusteella yhdeksi ongelma-kohdaksi, jonka vuoksi selvitetään konkurrenssisääntöjä ja osoitetaan niiden soveltamisedellytyk-set käytännön esimerkeillä. Tutkielma on kokonaisvaltainen läpileikkaus vainoamisen kriminalisointiin. Tutkielman tarkoituk-sena on antaa vastauksia kriminalisoinnin tavoitteisiin ja tarkoitukseen, sekä osoittaa monipuoli-sesti eri tunnusmerkistötekijöiden soveltamis- ja tulkitsemistapoja, sekä tunnusmerkistön mahdolli-sia ongelmakohtia.