Browsing by Author "Niemelä, Eeva-Leena"

Tutkielman tarkoituksena on cash pooling –järjestelmien arvioiminen osakeyhtiölain näkökulmasta ja sen selvittäminen, mitä vaatimuksia osakeyhtiölain säännökset asettavat cash pooling –järjestelmille, miten järjestelmät tulisi lainmukaisesti toteuttaa ja mitä seuraamuksia aiheutuu, jos cash pooling –järjestelmät rikkovat osakeyhtiölain säännöksiä. Cash pooling –järjestelmät ovat yleisesti käytössä oleva tapa järjestää konsernin sisäinen kassanhallinta. Osakeyhtiölain näkökulmasta cash pooling –järjestelmissä on käytännössä kyse konsernin sisäisistä velka- ja saamissuhteista, joita arvioidaan yhtiöoikeudellisesti lähipiirilainoina. Lisäksi cash pooling –järjestelmien yhteydessä annetaan usein lähipiirivakuuksia. Lähipiirilainojen ja -vakuuksien laillisuutta osakeyhtiölain näkökulmasta arvioidaan ensisijaisesti yleisten yhtiöoikeudellisten periaatteiden perusteella. Cash pooling –järjestelmien näkökulmasta keskeisimpiä periaatteita ovat OYL 1:5:n yhtiön toiminnan tarkoitus, OYL 1:7:n yhdenvertaisuusperiaate sekä OYL 1:8:n johdon huolellisuusvelvollisuus. Lähipiirilainan ja –vakuuden antamiseen soveltuu myös OYL 13:1.3:n laittoman varojenjaon kielto, joka edellyttää, että lähipiirilainan tai –vakuuden antamiselle on liiketaloudellinen peruste. Cash pooling –järjestelmässä hyväksyttävä liiketaloudellinen peruste voi olla esimerkiksi lähipiirilainan tai –vakuuden antamisesta saatu korkotuotto, vastainen rahoitus, alentuneet pankkikulut tai muu yhtiön saama hyöty. Useimmiten cash pooling –järjestelmät ovat osakeyhtiölain näkökulmasta lähtökohtaisesti ongelmattomia niin kauan, kun kaikki konserniyhtiöt ovat maksukykyisiä. Lähipiirilainan tai –vakuuden antaminen cash pooling –järjestelmän puitteissa on riskialtista erityisesti, jos koko konserni tai joku järjestelmään osallistuvista konserniyhtiöistä on maksuvaikeuksissa. Tällöin cash pooling –järjestelmän sisällä annetut lähipiirilainat tai –vakuudet voivat olla osakeyhtiölain OYL 13:1.3:n perusteella laitonta varojenjakoa sen perusteella, ettei niiden antamiselle ole yhtiön näkökulmasta liiketaloudellista perustetta. Laittoman varojenjaon yhtiöoikeudellisina seuraamuksina voivat tulla kysymykseen oikeustoimen pätemättömyys OYL 6:28:n nojalla, OYL 13:4:n mukainen laittoman varojenjaon palautusvelvollisuus sekä vahingonkorvausvastuun osalta erityisesti yhtiön johtoa koskeva OYL 22:1:n säännös. Lähipiiritransaktioiden kohdalla johdon vahingonkorvausvastuuta on vielä tehostettu OYL 22:1.3:n tuottamusolettamalla.