Browsing by Author "Niemi, Tiina"

Tutkielmassa selvitetään miten immateriaalioikeuden eri suojamuodot soveltuvat designhuonekalujen suojaamiseen jäljittelyltä tarkastelemalla tekijänoikeuden, mallioikeuden ja kolmiulotteisten tavaramerkkien etuja ja heikkouksia suojan saamisen edellytysten ja suojan sisällön näkökulmasta. Lisäksi tutkitaan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukaisia keinoja puuttua orjalliseen jäljittelyyn ja maineen norkkimiseen. Oikeuksien täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä käsitellään kokoavasti kaikkien suojamuotojen osalta yhdessä. Taideteollisuuden alan toimijoiden keskuudessa liikkuu virheellisiä käsityksiä siitä, että tekijänoikeus suojaisi auto-maattisesti kaikkea muotoilua. Käyttötaiteen tuotteiden teoskynnyksen on katsottu olevan Suomessa huomattavan korkealla korkeimman oikeuden ratkaisukäytännöstä ja tekijänoikeuslain esitöistä johtuen. Tekijänoikeusneuvosto on kuitenkin antanut lukuisia ratkaisuja, joissa se on katsonut erilaisten huonekalujen nauttivan tekijänoikeussuojaa. Tutkielmaan on kerätty korkeimman oikeuden ratkaisuissa ja tekijänoikeusneuvoston lausunnoissa käsiteltyjen huonekalujen kuvia, jotka havainnollistavat sitä, minkälaiset huonekalut ovat saaneet suojaa ja minkälaiset eivät. Designhuonekaluistaan kuuluisaan Tanskaan viitataan tutkielmassa mielenkiintoisena vertailukohteena ja esimerkkinä liberaalista suhtautumisesta käyttötaiteen tuotteiden tekijänoikeussuojaa kohtaan. Tanskassa olennainen kysymys ei koskekaan sitä, nauttiiko huonekalu tekijänoikeussuojaa vaan sitä, milloin kysymyksessä on huonekalun tekijänoikeuden loukkaus eli mikä on huonekalun tekijänoikeussuojan laajuus. Uutuuden ja yksilöllisyyden edellytysten täyttyessä huonekalulle on mahdollista saada mallioikeussuojaa, joka suojaa huonekalua kopiotuotteiden lisäksi tuotteilta, jotka aikaansaavat samanlaisen kokonaisvaikutelman. Huonekalu kannattaa suojata ensisijaisesti rekisteröidyllä mallioikeudella maissa, joissa suojan katsotaan olevan tarpeellinen. Verrattain lyhyt 25 vuoden suoja-aika ja suojamuodon suhteellinen tuntemattomuus voidaan nähdä mallioikeuden heikkouksina. Kolmiulotteisten tavaramerkkien haasteena on puolestaan niiden erottamiskyky. Kolmiulotteisen tavaramerkin rekisteröimistä voidaan kuitenkin pohtia siinä vaiheessa, kun mallioikeuden suoja-aika on päättymässä ja tuotteen ulkoasun voitaisiin väittää vakiintuneen tavaramerkiksi pitkäaikaisen käytön myötä. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain nojalla voi olla perusteita puuttua huonekalujen jäljittelyyn kiellettynä orjallisena jäljittelynä ja maineen norkkimisena. SopMenL:n soveltamiseen liittyy kuitenkin melko tiukat alkuperäisen tuotteen tunnettuuden ja omaperäisyyden kriteerit, sekä orjallisen jäljittelyn osalta vaatimus sekaannusvaarasta tuotteiden välillä ja norkkimisen osalta vaatimus alkuperäisen tuotteen maineesta ja sen oikeudettomasta hyödyntämisestä. Laajinkaan suojaportfolio ei ole juuri minkään arvoinen, jos oikeuksia ei panna tarvittaessa tehokkaasti täytäntöön. Markkinoita tulee seurata aktiivisesti ja mahdollisiin loukkauksiin puuttua systemaattisesti ja nopeasti. Huonekalusuunnittelijoiden ja -valmistajien kannattaa pohtia myös muita kuin oikeudellisia keinoja tuotteidensa suojaamiseksi jäljittelyltä. Kuluttajia voidaan valistaa siitä, mitä eroja alkuperäisten ja jäljitelmätuotteiden välillä on, ja lisäksi huonekaluihin voidaan sijoittaa erilaisia tunnisteita, joiden avulla on mahdollista selvittää tuotteiden alkuperä.