Browsing by Author "Nikula, Tuomas"

Suomessa korkojen vähennysoikeutta on rajoitettu elinkeinotoiminnan tulolähteessä vuodesta 2014 alkaen. Muissa tulolähteissä korot ovat olleet rajoituksetta vähennyskelpoisia. Euroopan neuvosto julkaisi vuonna 2016 direktiivin sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta. Direktiiviin sisältyy myös korkojen vähennysoikeuden rajoitusta koskeva säännös, joka jäsenvaltioiden on implementoitava vuoden 2019 alkuun mennessä. Direktiivin implementointi tulee edellyttämään Suomelta muutoksia nykyiseen EVL 18 a §:n korkojen vähennysoikeutta koskevaan säännökseen. Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen uutta korkovähennysrajoitusta koskevasta hallituksen esityksestä 19.1.2018. Esityksessä ehdotetaan direktiivin pohjalta muun muassa korkovähennysrajoitusten laajentamista kaikkiin tulolähteisiin sekä muiden kuin etuyhteysvelkojen nettokorkomenoihin. Samanaikaisesti valtiovarainministeriössä on vireillä yhteisöjen tulolähdejaon poistamista koskeva lainsäädäntöhanke, jota koskeva hallituksen esitysluonnos julkaistiin 23.3.2018. Ehdotuksen perusteella yhteisöiltä poistuisi muun toiminnan tulolähde ja niiden kaikkea toimintaa maataloutta lukuun ottamatta verotettaisiin elinkeinotoiminnan tulolähteessä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä nämä kaksi rinnakkaista lakimuutosta tarkoittavat korkojen vähennysoikeuden rajoittamisen kannalta. Huomiota kiinnitetään siihen, mitä korkovähennysrajoitusten laajentaminen muihin tulolähteisiin käytännössä tarkoittaa ja miten vähennyskelvottomat nettokorkomenot lasketaan muun toiminnan tulolähteessä. Lisäksi tutkielmassa syvennytään korkovähennysrajoituksiin liittyviin tulkintatilanteisiin erityisesti kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavien yhtiöiden näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, miten ehdotettuja korkovähennysrajoituksia tullaan soveltamaan keskinäisiin kiinteistöyhtiöihin sekä niiden osakkeet omistaviin holdingyhtiöihin. Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden verotukseen liittyy useita erityispiirteitä. Keskinäisen kiinteistöyhtiön osakkeenomistaja kerää kiinteistöjen vuokraamisesta saatavat vuokratulot ja yhtiöt toimivat pääsääntöisesti omakustannusperiaatteella eivätkä lähtökohtaisesti tuota voittoa. Yhtiön lainan lyhennyksestä ja korkojen maksamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi yhtiöt perivät osakkeenomistajiltaan rahoitusvastikkeita, joita ei ole verotuksessa pidetty korkotulona tai korkomenona. Ehdotetussa korkovähennysrajoitussäännöksessä korkomenon määritelmää laajennettaisiin, joten on mahdollista, että myös maksetut rahoitusvastikkeet katsottaisiin maksajansa verotuksessa korkomenoiksi, jolloin ne otettaisiin huomioon EVL 18 a §:ssä tarkoitettuja nettokorkomenoja laskettaessa. Ehdotettuun säännökseen sisältyvää korkotulon määritelmää ei kuitenkaan oltaisi laajentamassa vastaavasti, joten saatuja rahoitusvastikkeita ei siten välttämättä katsottaisi keskinäisen kiinteistöyhtiön verotuksessa korkotuloiksi, eikä niitä otettaisi huomioon EVL 18 a §:ssä tarkoitettuja nettokorkomenoja laskettaessa. Rahoitusvastikkeita koskevaan kysymykseen ei kuitenkaan otettu kantaa hallituksen esitystä koskevassa luonnoksessa. Mikäli vastaava tulkinta omaksutaan myös lopullisessa hallituksen esityksessä, voi tämä johtaa keskinäisten kiinteistöyhtiöiden nettokorkomenojen kasvuun. Korkovähennysrajoitusten vaikutuksia keskinäisiin kiinteistöyhtiöihin voitaisiin pyrkiä pienentämään muuttamalla keskinäinen kiinteistöyhtiö tavalliseksi kiinteistöyhtiöksi. Kiinteistöyhtiö keräisi itse kiinteistöjen vuokraamisesta saatavat vuokratulot, jolloin yhtiölle laskettava oikaistu elinkeinotoiminnan tulos olisi luonnollisesti keskinäistä kiinteistöyhtiötä suurempi. Myöskään rahoitusvastikkeita ei voitaisi periä, jolloin niihin liittyvä tulkintatilanne poistuisi. Muutos oletettavasti pienentäisi korkovähennysrajoitusten vaikutuksia kiinteistösijoittajien näkökulmasta, mutta ei oletettavasti poistaisi niitä kokonaan. Kiinteistösijoitustoimintaa harjoitetaan usein velkavetoisesti, jolloin myös nettokorkomenojen määrä on suuri, eikä korkovähennysrajoitusten vaikutuksilta voida välttämättä kokonaan välttyä.