Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Niskakangas, Kaius"

Sort by: Order: Results:

  • Niskakangas, Kaius (2022)
    Sopimusoikeudessa on siirrytty vaiheittain yksityisautonomiaan perustuvasta sopimuksen sitovuuden sopimusmallista kohti sosiaalisen oikeudenmukaisen sopimusmallia, jossa painoarvoa saavat yhä enenevissä määrin kohtuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmat. Konkreettisesti tämä ilmenee kohtuusperiaatteen painoarvon kasvussa ja käyttöalan laajentumisessa sopimusoikeuden piirissä. Kohtuusperiaate onkin nykyään yksi merkittävimmistä sopimusoikeudellisista periaatteista. Tutkielman ensimmäisessä osassa tarkastellaan kohtuusperiaatetta arvonäkökulmasta ja pyritään selvittämään mitä sosiaalisia arvoja kohtuusperiaatteen painoarvon kasvua aiheuttavat. Osassa vastataan kysymyksiin mitä kohtuudella tarkoitetaan ja mille arvoille kohtuusperiaate rakentuu. Kohtuusperiaate puolestaan toteutuu käytännössä oikeustoimen sovittelun kautta, josta on säädetty laissa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista. Sovittelu on sisällöltään kuitenkin epämääräinen ja varsin tapauskohtainen prosessi. Tutkielmassa systematisoidaan sopimusten sovittelua koskevia periaatteita ja sen käytännön toteuttamista sekä pyritään löytämään konkreettisia vertailumittoja ja ohjeita periaatteiden painotukseen sovitteluharkinnassa. Aihetta kuvataan esimerkkitilanteen kautta, joka koskee osakassopimuksen kilpailukieltoehdon ajallista laajuutta. Tutkielmassa kuvataan sovitteluharkinnan prosessia tapauksen avulla ja pyritään rakentamaan yleistettäviä periaatteita ja ohjeita sovittelun toteuttamiselle. Tutkielmassa tarkastellaan myös osakassopimuksen kilpailukieltolauseketta suhteessa tammikuussa 2022 voimaan tulleeseen työsopimuslain muutokseen koskien kilpailukieltosopimuksia. Tarkastelulla pyritään selvittämään, missä määrin työsopimuslaissa omaksuttua kilpailukieltosopimusten kohtuullisuuden mittaa voidaan käyttää yleisen sopimusoikeuden sääntelyn puolella kilpailukieltoehdon kohtuullisuutta harkittaessa. Tarkasteltavaksi tulee siis myös työoikeudellisten ja sopimusoikeudellisten sääntelyjärjestelmien rajapinta ja niiden väliset jännitteet kilpailukieltosopimusten kontekstissa.