Browsing by Author "Niva, Joeli"

Asianajajat nauttivat yhteiskunnassa ainutlaatuista asemaa, jossa pääosa heitä koskevasta sääntelystä tulee asianajajakunnalta itseltään. Tämä itsesääntely tiivistyy hyvää asianajajatapaa koskeviin tapaohjeisiin. Tapaohjeiden kohta 4.1 velvoittaa asianajajan huolellisuuteen ja tehokkuuteen. Tämän päivän kontekstissa huolellisuuden ja tehokkuuden voidaan katsoa pitävän sisällään myös velvoitteen hyödyntää teknologiaa. Asianajajaliiton valvontalautakunta on katsonut ratkaisussaan 2007, että asianajaja oli rikkonut huolellisuusvelvollisuuttaan tarjoamalla testamenttia ja avioehtosopimusta verkon välityksellä varmistumatta asiakkaan oikeudellisesta tarpeesta ja selventämättä näiden asiakirjojen oikeudellista merkitystä asiakkaalle. Teknologisia työkaluja on yhä kasvavassa määrin tarjolla. Osa työkaluista pohjautuu tekoälyratkaisuun, jolloin haasteena on teknologian kyky ymmärtää kieltä. OpenAI-tekoäly kykenee laatimaan melko monimutkaisistakin kehotteista sopimuksia. Nämä sopimukset eivät missään määrin täytä asianajajalta vaadittavaa laatutasoa, mutta voivat antaa kuitenkin pohjan sopimuksen laatimiselle. Lisäksi teknologian hyödyntämiseen liittyy muun ohella myös sääntelyyn, vastuuseen tai tietoturvaan liittyviä haasteita. Oikeuksiin pääsystä on keskusteltu jo 1930-luvulta alkaen, mutta vasta tällä vuosituhannella on havahduttu siihen, että oikeuksiin pääsyssä pääasiallisia esteitä ovat tiedolliset esteet, eivät niinkään taloudelliset. Asianajajaliitto on viimeaikaisissa ulostuloissaan osoittanut kiinnostusta yhteiskunnan digitalisaatiokehitystä kohtaan. Näiden kautta näyttää mahdolliselta, että Asianajajaliitto antaisi tietoturvaohjeistustaan vastaavan teknologiaohjeistuksen 2020-luvun aikana. Ohjeistus voisi koskea teknologian hyödyntämistä asianajotyössä laajemmin ja sen yhteydessä olisi luontevaa päivittää myös tapaohjeiden relevantit kohdat vastaamaan tätä ohjeistusta.