Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Norjos, Natalia"

Sort by: Order: Results:

  • Norjos, Natalia (2016)
    Tutkielmassa käsitellään alaikäisen asemaa kuolinpesän osakkaana ja perinnönjaossa. Koska alaikäinen ei voi vajaavaltaisuudestaan johtuen edustaa itseään perinnönjaossa, perintöoikeutta tarkastellaan edunvalvontaoikeuden näkökulmasta. Tutkielmassa tarkastellaan alaikäisen puolesta toimivan edunvalvojan tehtäviä ja velvollisuuksia pesänselvityksen ja perinnönjaon aikana. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, millainen on holhousviranomaisena toimi-van maistraatin rooli alaikäisen kuolinpesän osakkaan edunvalvonnassa. Tutkielma koostuu johdannosta, neljästä pääluvusta sekä johtopäätöksistä. Tutkielman toisessa luvussa tarkastellaan alaikäisen edustajia. Luvussa perehdytään perinnönjaossa aktualisoituviin esteellisyystilanteisiin, joiden vuoksi alaikäisen lakimääräinen edunvalvoja on esteellinen edustamaan häntä perin-nönjaossa. Lisäksi perehdytään edunvalvojan sijaisen määräämiseen sekä perittävän mahdollisuuteen vaikuttaa edunvalvojan henkilöön testamenttimääräyksellä. Tutkielman kolmannessa luvussa tarkastellaan alaikäisen asemaa kuolinpesän yhteishallinnossa sekä pesänselvit-täjän hallinnossa. Luvussa käsitellään myös alaikäisen edustamista perunkirjoituksessa sekä lesken ja perillisten välillä toimitettavassa osituksessa. Lisäksi selvitetään perittävän elatuksesta riippuvaisen alaikäisen mahdollisuutta saada pesästä elatusavustusta pesänselvitysvaiheen aikana PK 18:6.2:n nojalla. Neljännessä luvussa tarkastellaan edunvalvojan tehtäviä ja velvollisuuksia edustaessaan alaikäistä ensinnäkin rin-taperillisenä, ja toiseksi yleistestamentin saajana. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa testamentin vaikutus perillisen asemaan ja alaikäisen mahdollisuus saada pesästä PK 8:1:ssä tarkoitettua kasvatusavustusta perintö-osuutensa lisäksi. Luvussa pyritään myös selvittämään millaisia seikkoja on otettava huomioon kun arvioidaan, onko jako alaikäisen päämiehen edun mukainen. Lisäksi luvussa kuvataan edunvalvojan velvollisuutta tarvittaessa moittia perinnönjakoa. Viimeisessä pääluvussa käsitellään maistraatin roolia alaikäisen edunvalvonnassa maistraatin suorittaman ennak-kovalvonnan kautta. Luvussa perehdytään jäämistöä koskeviin luvanvaraisiin oikeustoimiin sekä luvan myöntämisen edellytyksiin. Lisäksi tarkastellaan lupakäsittelyn kestoa ja kustannusten kohdentamista. Lopuksi perehdytään vielä alaikäisen kuulemiseen lupa-asian yhteydessä ja lapsen mahdollisuuteen tällä tavoin vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon.