Browsing by Author "Norrby, Jonathan"

Tutkielman kohteena on ajankohtainen ja epäselvä tekijänoikeuden ja tekoälyn kouluttamisen ristitulessa syntyvä oikeudellinen kysymys: saako generatiivista tekoälyä kouluttaa tekijänoikeudella suojatulla aineistolla ilman että teosten oikeudenhaltijat ovat antaneet tähän lupaansa? Tutkielmassa selvitetään siten, miltä osin tekijänoikeutta rajoittavia oikeussäännöksiä mahdollisesti voidaan soveltaa tällaiseen tilanteeseen. Tutkimuskysymystä selvitetään pääasiassa Suomen voimassaolevan oikeuden nojalla sekä soveltuvin osin Euroopan unionin oikeuden nojalla, eli tutkielman tutkimusmetodina on lainoppi, minkä lisäksi noudatetaan pääasiallisesti perinteistä oikeuslähdeoppia. Tarkasteltavaan aineistoon kuuluu siten muun muassa tutkimuskysymykseen liittyvät säädökset, säädöksiä valmistelevat asiakirjat kuten hallituksen esitykset sekä tutkimusongelman kannalta merkityksellinen oikeuskäytäntö ja oikeuskirjallisuus. Tutkimuskysymystä tarkastellaan kuitenkin myös valmisteilla olevan EU:n tekoälyasetuksen valossa, jonka osalta tutkimusmetodi poikkeaa puhtaasta lainopista, sillä asetus ei ole voimassaolevaa oikeutta. Tutkielman tulokset paljastavat, että tutkimusongelmaan soveltuvat tietyt tarkastelun kohteena olevat tekijänoikeutta rajoittavat säännökset, joskaan tämä ei tapahdu ongelmitta. Erityisesti tekijänoikeuden tilapäistä kappaleen valmistamista koskeva rajoitussäännös näyttäytyy tutkimustulosten valossa ongelmalliselta. Tekstin- ja tiedonlouhintaa koskeva rajoitussäännös näyttää toisaalta soveltuvan tutkimuskysymyksen mukaiseen asetelmaan melko ongelmattomasti, joskin senkin osalta on hahmotettavissa joitakin epäselvyyksiä. EU:n tekoälyasetusehdotuksen vaikutus tutkimuskysymykseen jää puolestaan melko etäiseksi, vaikkakin tiettyjä sinänsä merkittäviä yhteyksiä asetuksen ja tutkimusongelman välillä ilmenee. Lopuksi tutkielmassa tiivistetään ne tutkimustulokset, joihin tutkielman edeltävissä jaksoissa on tultu. Lisäksi hahmotetaan sitä oikeustilaa, johon tutkimustulokset johtavat. Näkemys on, ettei tämä oikeustila ole hälyttävä, vaan voimassa oleva kotimainen ja EU-normisto vastaa pääosin riittävällä tavalla tutkimusongelman mukaiseen tilanteeseen. Todetaan myös, ettei tekoälyasetusehdotus nykymuodossaan ja voimaantullessaan tuo tutkimuskysymyksen ytimeen liittyen merkittäviä muutoksia.