Browsing by Author "Nurmela, Niko"

Oikeushenkilön rangaistusvastuun omaksumisen puolesta esitettiin aikanaan useita painavia näkökohtia ja samoin sitä vastaan. Lopulta se pitkän ja kiivaan keskustelun jälkeen omaksuttiin rikoslakiin vuonna 1995 ja nykyään oikeushenkilö voidaan tuomita rangaistukseen sen toiminnassa tapahtuneen rikoksen johdosta. Oikeushenkilön rangaistusvastuuseen liittyy paljon erityispiirteitä, joita ei ole perinteisen yksilövastuuseen perustuneen rikosoikeusjärjestelmämme yhteydessä tarvinnut edes pohtia. Tutkielman aiheena on oikeushenkilön rangaistusvastuu yhteiskunnallisessa kontekstissa, joten tutkielmassa keskitytään erityisesti oikeushenkilön rangaistusvastuun yhteiskunnalliseen merkitykseen. Kyse on pitkälti yhteiskunnallisen moitteen ja vastuun kohdentamisesta suoraan oikeushenkilöön. Oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään rikoslain 9 luvussa. Tutkielmassa on käsitelty oikeushenkilön rangaistusvastuun omaksumisen ja sen yhteiskunnallisen merkityksen lisäksi myös esimerkiksi oikeushenkilön rangaistusvastuun ja syyllisyysperiaatteen suhdetta, rikoslain 9 luvun systemaattisia ongelmia, esitelty vastuuperusteita, rikoslain mukaisia yleisiä edellytyksiä ja oikeushenkilölle tuomittavaa seuraamusta, yhteisösakkoa. Vastuuperusteet on jaettu rikosedellytykseen ja moite-edellytykseen. Erityistä huomiota kiinnitetään huolellisuusvelvoitteiden laiminlyöntiin ja anonyymiin syyllisyyteen. Anonyymissä syyllisyydessä on käytännössä kyse siitä, että syytettä ei joko voida tai haluta nostaa tai se hylätään, koska rikoksentekijää ei saada koskaan selville. Tutkielmassa on päädytty siihen lopputulokseen, että oikeushenkilön rangaistusvastuu on omaksuttu rikoslakiin yhteiskunnallisen tarpeen vuoksi. Sen omaksumisen tarvetta on perusteltu erityisesti yhteisöjen toimintojen yhteydessä tapahtuvien rikosten kasvaneella yhteiskunnallisella merkityksellä, yksilöllisen syyllisyysvastuun kykenemättömyydellä huomioida riittävällä tavalla yhteisötoimintaan liittyvien lainvastaisuuksien yhteisvaikutusluonnetta ja lievästi moitittavina pidettävien tekojen ja laiminlyöntien kasautuvaa syyllisyyttä yhteisöorganisaatiossa sekä oikeushenkilöihin käytännössä kohdistuvien rikosoikeudellisten seuraamusten epäoikeudenmukaista ja niiden toimintojen ohjaamiseen tehotonta suhdetta rikoksiin, joita niiden toiminnassa tehdään. Oikeushenkilön rangaistusvastuun omaksuminen on kokonaisuutena katsoen ollut onnistunut ratkaisu.