Browsing by Author "Nykänen, Marika"

Tutkimus käsittelee poikkeusolojen pakkokeinotoimivaltuuksia eri viranomaisten näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään, miten rikollisuus lisääntyy sotilaallisista syistä aiheutuneiden poikkeusolojen aikana ja kuinka sitä pystytään tehokkaimmin torjumaan nykyisen lainsäädännön puitteissa, sekä miltä osin lainsäädäntö ei mahdollista viranomaisille riittäviä toimivaltuuksia. Tutkimuksessa verrataan tavanomaisten rikosprosessuaalisten pakkokeinojen käyttöä suhteessa puolustustilalain turvallisuustoimivaltuuksiin puolustustilan aikana. Lisäksi käsitellään rikosprosessin ja pakkokeinojen suhdetta perusoikeuksiin. Tutkimuksen keskeisiä johtopäätöksiä on, että tietyt rikollisuuden lajit lisääntyvät poikkeusolojen aikana, osa voi vähentyä ja osaan kiinnitetään yksiselitteisesti enemmän huomiota riippumatta siitä, tapahtuuko rikollisuuden määrässä muutosta. Toisaalta rikostorjunnan resursseja joudutaan myös kohdentamaan toisin, jolloin joidenkin rikosten tutkintaan panostetaan enemmän. Vapauteen kohdistuvia pakkokeinoja käytetään poikkeusoloissa lähtökohtaisesti samalla periaatteella kuin normaalioloissakin. Kuitenkin syytä epäillä –kynnys voi olla käytännössä alhaisempi, jos pakkokeinolla pyritään samalla ennaltaehkäisemään esimerkiksi maan- ja valtiopetosrikollisuutta. Puolustustilalain turvallisuustoimivaltuudet toimivat lähinnä täydentävänä järjestelmänä silloin, kun konkreettista näyttöä rikoksesta ei vielä ole. Lähtökohtana on kuitenkin ensisijaisesti tavanomaisten rikosprosessuaalisten pakkokeinojen käyttäminen. Pakkokeinojen suhde perusoikeuksiin on normaaliolojen aikana melko ongelmaton. Myös poikkeusoloissa oikeusturvajärjestelyt ovat kunnossa, joskin pakkokeinojenkäyttökynnys voi madaltua tiettyjen rikosten osalta verrattuna normaalioloihin, johtuen näiden rikosten painoarvon kasvusta ja merkityksestä poikkeusolojen syntymiselle ja jatkumiselle.