Browsing by Author "Okkonen, Suvi"

Tämän tutkielman aiheena on Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO), jonka perustamista komissio on ehdottanut syytetoimien tehostamiseksi Euroopan unionin talouteen kohdistuvissa petoksissa. Selvitin työssäni ensinnäkin, onko EPPO:lle tarvetta. Toiseksi arvioin ehdotetun viraston tarkoituksenmukaisuutta komission sille asettamien tavoitteiden valossa ja sitä, tehostaisiko EPPO unionipetosten torjuntaa. Kolmanneksi tarkastelin Euroopan syyttäjänvirastoa kansallisesta näkökulmasta tarkoituksenani selvittää, kuinka ehdotettu virasto sopisi nykyiseen rikosoikeudelliseen järjestelmäämme ja sisältyykö ehdotukseen tältä osin erityisen ongelmallisia kohtia. Tutkielman pääasiallinen metodi on oikeuspoliittinen ja siinä on keskitytty lainsäädäntötasoon. Työssä on seurattu ehdotuksen kehitystä komission alkuperäisestä ehdotuksesta COM(2013) 534 final viimeisimpiin neuvoston asiakirjoihin. Tutkielman keskeinen tulos on, että syyttäjänviraston perustamiselle lähtökohtaisesti löytyvät perusteet ja tarve unionin tasolla. Asetusehdotus, etenkään neuvostossa tehtyjen muutoksien jälkeen, ei vastaa kaikilta osin niihin julkilausuttuihin tavoitteisiin, jotka komissio on asettanut. Tämän seurauksena viraston tuottama lisäarvo suhteessa nykyisten rikosoikeudellisen yhteistyön keinojen ja Eurojustin kehittämiseen nähden vaikuttaa kyseenalaiselta. Tutkielmassa on kuitenkin tunnistettu Euroopan syyttäjänviraston mahdollisuus saavuttaa sillä tavoiteltua lisäarvoa ajan mittaan. Puhtaasti kansalliselta kannalta tarkastellen EPPO:lle ei voi katsoa olevan varsinaista tarvetta, koska Suomessa unionipetoksia on vähäisesti ja ne tutkitaan tehokkaasti. Välillisesti EU:n talouteen kohdistuvat rikokset vaikuttavat Suomeenkin. Lisäksi EU:n tasolla osoitettu tarve virastolle puoltaa mahdollisimman monen jäsenvaltion, myös Suomen, osallistumista siihen. Tämänhetkisten asiakirjojen valossa näyttää siltä, että ehdotuksen kehityttyä neuvostossa, se mukautuu pääosin valtioneuvoston asettamiin reunaehtoihin ja saattaisi olla sovitettavissa suhteellisen kivuttomasti omaan järjestelmäämme. Ehdotukseen sisältyy kuitenkin kansalliselta kannalta yksittäisiä ongelmallisia artikloja, kuten liitännäisrikoksia ja sovintoratkaisua koskevat säännökset.