Browsing by Author "Ovaska, Eeva"

Ne bis in idem -kielto on perus- ja ihmisoikeus, jonka merkitys Suomessa on 2010-luvulla korostunut uudella tavalla. Kiellon merkityksen korostuminen liittyy ennen kaikkea Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen täsmentyneeseen oikeuskäytäntöön mutta myös hallinnollisten sanktioiden käyttöalan laajentumiseen. Oikeuskäytännössä ongelmaksi on noussut etenkin tulkinta rinnakkaisten menettelyiden sallittavuudesta ja lopulliseksi tulemisen merkityksestä. Tutkielman tavoitteena on ensinnäkin systematisoida ne bis in idem -kieltoa koskevien kansainvälisten ja ylikansallisten oikeuslähteiden kokonaisuutta ja arvioida sen pohjalta, millainen Suomen sisällä sovellettava ne bis in idem -kielto on ja miten sitä on tulkittava. Tutkielmassa käsitellään toiseksi kiellon tulkinnassa Suomessa tapahtunutta muutosta. Lopulta muodostetaan kuva ne bis in idem -kiellon asemasta oikeusjärjestyksessämme tällä hetkellä ja otetaan kantaa mahdollisiin muutostarpeisiin. Tutkielma on valtiosääntöoikeudellinen, ja siinä huomioidaan valtiosäännön pluralistisuus. Eri normijärjestelmiä pyritään tulkitsemaan kokonaisuutena. Metodi on lainopillinen, ja aineistona käytetään erityisesti kotimaisia, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeustapauksia sekä perustuslakivaliokunnan lausuntoja. Lisäksi hyödynnetään aikaisempaa oikeuskirjallisuutta. Ne bis in idem -kielto on 2010-luvun aikana ankkuroitunut entistä selkeämmin yhdeksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeeksi Suomessa. Kielto erottuu nykyään itsenäisenä perusoikeutena, ja se on alkanut itsenäistyä negatiivisen oikeusvoiman periaatteesta, johon se on perinteisesti samaistettu. Kiellosta on myös tullut rangaistusluonteisten hallinnollisten seuraamusten säätämistä rajoittava periaate, joka otetaan vakiintuneesti huomioon, kun säädetään hallinnollisista seuraamuksista. Merkittävän ongelman nykytilassa muodostaa kuitenkin Suomen ylimpien tuomioistuinten rinnakkaisia menettelyitä koskevien tulkintalinjojen välinen ero. Ne bis in idem -kiellon mukaisen perusoikeuden toteutumisen varmistamiseksi ja nykytilanteen selkeyttämiseksi olisi syytä harkita yleisten laintasoisten ne bis in idem -säännösten säätämistä kansallisiin prosessilakeihin. Myös päällekkäisistä seuraamusjärjestelmistä luopuminen mahdollisuuksien mukaan olisi ne bis in idem -kiellon kannalta suositeltavaa.