Browsing by Author "Pöntinen, Saija"

Viranhaltijat hoitavat kunnissa julkista valtaa sisältäviä tehtäviä. Viranhaltijoilla on tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia, ja näiden oikeuksien toteutumisesta ja asetettujen velvoitteiden laillisuudesta voidaan varmistua oikeusturvakeinojen avulla. Oikeusturva suojaa viranhaltijan asemaa suhteessa työnantajaviranomaiseen ja varmistaa, että viranhaltija voi hoitaa tehtävänsä lainmukaisesti. Oikeusturva on sekä ihmis- että perusoikeus. Tässä tutkimusmenetelmiltään lainopillisessa työssä selvitetään sitä, miten kunnallisen viranhaltijan oikeusturva toteutuu virkasuhteen muutostilanteissa ja miten oikeusturvaa olisi tarvetta kehittää. Tutkimusaineistona ovat lainsäädäntö ja lain esityöt, oikeuskirjallisuus sekä oikeuskäytäntö. Työssä käsitellään sekä ennakollisia että jälkikäteisiä oikeusturvakeinoja, joita viranhaltijoilla on käytössään. Ennakollinen oikeusturva liittyy hallintoasioiden asianmukaiseen käsittelyyn ja viranomaisen menettelyn sääntelyyn, millä voidaan ennakoivasti suojella yksilön oikeuksia ja etuja. Jälkikäteisellä oikeusturvalla tarkoitetaan korjaavia oikeusturvan takeita. Kunnallisen viranhaltijan oikeusturvan toteutumisen kannalta on keskeistä, että hänen asemansa ja se, millä perusteilla siihen voidaan tehdä muutoksia, on määritelty lainsäädännössä riittävän selkeästi ja kattavasti. Sääntely asiaan liittyen on nykyään kuntalaissa (365/1995) ja laissa kunnallisesta viranhaltijasta (viranhaltijalaki, 304/2003). Sääntelyä on mm. viran lakkauttamisesta ja muuttamisesta työsopimussuhteeksi, virantoimitusvelvollisuuden muuttamisesta, viranhaltijan siirrosta toisiin tehtäviin sekä virkasuhteen päättämisestä. Sääntelyä voidaan pitää pääasiassa riittävänä, vaikkakin eräitä tarkentamiskohteita on. Lainsäädännön lisäksi virkaehtosopimuksilla on suuri merkitys viranhaltijoille, sillä viranhaltijoiden palvelussuhde-ehdot määräytyvät pitkälti niiden mukaan. Viranhaltijoiden käytännön työhön vaikuttavat lisäksi työnantajaviranomaisen direktiovallan nojalla antamat määräykset. Riittävät oikeussuojakeinot ovat tärkeitä kaikissa em. muutostilanteissa, joissa vaikutetaan viranhaltijoiden oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Kun työnantajaviranomainen tekee viranhaltijoita koskevia hallintopäätöksiä, ennakollista oikeussuojaa antaa se, että työnantajaviranomaisen on noudatettava hyvän hallinnon vaatimuksia ja hallinnon oikeusperiaatteita toiminnassaan. Lisäksi viranhaltijalaissa ja hallintolaissa (434/2003) on asetettu menettelyllisiä velvoitteita, joiden on toteuduttava. Säännösten ja oikeuskäytännön perusteella voidaan arvioida, että viranhaltijan menettelylliset oikeudet, kuten asian selvittäminen, kuuleminen ja päätösten perusteleminen, on turvattu varsin hyvin. Ennakollisen oikeusturvan haasteena on se, ettei hallintolakia sovelleta työn-johdollisiin ratkaisuihin. Viranhaltijan oikeusturvan kannalta olisi perusteltua, että työnantaja noudattaisi näitäkin ratkaisuja tehdessään ainakin hyvää hallintoa ja hallinnon palveluperiaatetta. Jälkikäteisen oikeusturvan kannalta on keskeistä, että viranhaltijaa koskevat hallintopäätökset ovat muutoksenhakukelpoisia ratkaisuja, joista voidaan tehdä oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus muissa kuin virkaehtosopimuksin säännellyissä asioissa. Eräissä tapauksissa on lisäksi käytettävissä hallintoriitaprosessi. Näiden oikeussuojakeinojen avulla viranhaltija saa asiansa kattavasti selvitetyksi ja lainvastaisen päätöksen korjatuksi tai lainmukaisen oikeustilan muutoin palautetuksi. Kehitettävää on lähinnä viranhaltijan asianosaisaseman huomioon ottamisessa kunnallisvalitusta käsiteltäessä. Virkaehtosopimuksia koskevissa asioissa järjestäytyneen virkamiehen jälkikätinen oikeusturva on taattu virkaehtosopimusten mukaisin neuvottelumenettelyin ja viime kädessä työtuomioistuinprosessin kautta. Järjestäytymätön viranhaltija voi käyttää kuntalain mukaista muutoksenhakutietä. Päätöksen lainvastaisuuden perusteella muutoksenhakumahdollisuus on käytettävissä myös järjestäytyneillä viranhaltijoilla. Oikeusturvakeinon valinta voi olla tulkinnanvaraista, mutta toimiva keino on aina käytettävissä. Jälkikäteisen oikeusturvan ongelmat viranhaltija-asioissa liittyvät erityisesti tilanteisiin, joissa on kyseessä työnantajaviranomaisen laiminlyönti tai viranhaltijan laittomaksi arvioima työnjohtomääräys. Muutoksenhakumahdollisuutta ei ole, vaikka vaikutus viranhaltijaan voi olla käytännössä suuri. Erityisesti varoituksen antamisella vaikutetaan tosiasiassa viranhaltijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Viranhaltija voi turvautua tällä hetkellä vain hallintokanteluun, joka ei ole asiassa riittävän tehokas oikeusturvakeino. Viranhaltijan oikeusturvaa olisi tältä osin tarvetta parantaa.