Browsing by Author "Parikka, Julia"

Yrityskuvan sekä tähän vaikuttavan eettisen toiminnan voidaan katsoa korostuneen viime vuosikymmeninä ja eettisten toimintaohjeistusten merkityksen tutkiminen on näin ollen ajankohtaista myös työoikeuden kannalta. Eettisen yritystoiminnan ja työoikeuden rajapintoihin sijoittuvan tutkielmani tavoitteena on hahmottaa eettiset toimintaohjeistukset työnantaja-aloitteisesti luotuina johtamisjärjestelminä osaksi kansallisen työoikeuden järjestelmää. Tutkimuksen ensisijaiset tutkimuskysymykset ovatkin: 1. mikä on eettisten toimintaohjeistusten asema kansallisessa työoikeudessa?; ja 2. mikä on eettisten toimintaohjeistusten velvoittavuus työsuhteessa? Näiden lisäksi tutkimuksen johtopäätöksissä pyritään hahmottamaan mitä toimintaympäristön muutos on tarkoittanut työoikeudelle. Tutkielmassani luodaan käytännön katsaus eettisiin toimintaohjeistuksiin esimerkkinä erilaiset Code of Conduct -ohjeistukset. Code of Conduct -ohjeistukset toimivat ajankohtaisena esimerkkinä eettisistä toimintaohjeistuksista ja sopivat laajan eettisen toimintaohjeistuksen käsitteen alle myös työoikeuden kontekstissa. Lainsäädännöllä ei onnistuta reagoimaan liiketoimintakentän muutoksiin dynaamisella tavalla ja tämä on ymmärrettävää, sillä lainsäädännöllä on tarkoitus luoda pitkäkestoisia ratkaisuja kansallisiin tarpeisiin. Työoikeuden näkökulmasta eettisissä toimintaohjeistuksissa on kyse työnantajaorganisaatiossa luodusta itsesääntelyn muodosta, jolla pyritään ylimmän johdon asettamin tavoittein kristallisoimaan yrityksen arvojen mukaisia eettisiä toimintamalleja. Eettisiä toimintaohjeistuksia luodaan työnantajayrityksen tarpeisiin ja työoikeuden näkökulmasta ohjeistukset parhaimmillaan yhdenmukaistavat yrityksen toimintamalleja. Tutkielmassani tullaan siihen johtopäätökseen, että missään ajassa tai paikassa ei ole mahdollista laatia täysin aukotonta, kaikki maailmantilat huomioivaa sääntelyä. Työnantajilla onkin paine kuin myös mahdollisuus itsesääntelyn keinoin luoda sekä edelleen muuttaa sisäisesti luotuja eettisiä toimintaohjeistuksia vastaamaan muuttuvan liiketoimintaympäristön tarpeita. Tutkielman esitetään edelleen eettisten toimintaohjeistusten velvoittavuutta vahvistavia tekijöitä voimassa olevan oikeuden sekä oikeuskäytännön näkökulmasta. Eettisten toimintaohjeistusten velvoittavuuden voidaan tutkimuksen johtopäätelmien mukaan katsoa perustuvan työsopimuslaissa työnantajan oikeuksiin ja työntekijälle asetettuihin velvollisuuksiin, joiden nojalla työnantajalla on oikeus luoda työntekijöitä velvoittavia ohjeistuksia, joita työntekijän tulee edelleen noudattaa. Eettisten toimintaohjeistusten velvoittavuuden arvioinnissa korostuu ohjeistuksien johdonmukainen soveltaminen, niiden sisällöstä tiedottaminen työntekijöille kuin myös työnantajan määräysvaltaa rajaavat kriteerit. Työoikeuden näkökulmasta voidaan mielestäni perustellusti katsoa, että eettisten toimintaohjeistuksien pelkkä olemassaolo ei riitä vaan näiden osalta tulee varmistaa, että yrityksen työntekijät ovat tietoisia yrityksen soveltamista eettisistä toimintaohjeistuksista. Toteutetun tutkimuksen pohjalta voidaan mielestäni perustellusti katsoa, että tulevina vuosina yritysten toimintaan liittyvää eettisten riskienhallintaa ja työntekijänsuojaa edistävien normistojen ristiriitatilanteet lisääntyvät. Työsuhdetta normitetaan 2020-lukua lähestyessämme monimuotoisella tavalla, ja ajan myötä työnantajan ja työntekijän välisen oikeussuhteen sisältöä määrittää työsopimuksen, pakottavan lainsäädännön sekä mahdollisten kollektiivisopimusten säännösten lisäksi työpaikalla noudatetut tavat, käytännöt ja ennen muuta moninaiset ohjeistukset.