Browsing by Author "Parkkisenniemi, Laura"

Tutkielmassa käsitellään välimiehen vahingonkorvausoikeudellista asemaa. Tutkimuskysymykset voidaan tiivistetysti jakaa kolmeen: 1. Millaisia tulkinnallisia oikeudellista harkintaa sisältäviä velvoitteita välimiehellä on ja millaiseksi välimiehen hyväksyttävien ratkaisuvaihtoehtojen ala muodostuu analysoitavien velvoitteiden kohdalla, 2. Vahingonkorvausoikeuden peruskysymykset välimiehen vahingonkorvausvastuun arvioinnissa, 3. Välimiehen vastuunrajoitukset ja vastuunrajoitusten sitovuus välimiehen ja asianosaisten välisessä oikeussuhteessa. Välimiehen vahingonkorvausoikeudellisesta asemasta ei ole välimiesmenettelyn ylikansallisesta luonteesta huolimatta päästy yhteisymmärrykseen, mistä johtuen välimiehen vahingonkorvausoikeudellinen asema vaihtelee valtioittain. Tässä tutkielmassa välimiehen vahingonkorvausoikeudellista asemaa lähestytään ensisijaisesti Suomen oikeuden mukaan. Tutkielmassa esitellään kuitenkin kansainvälisiä näkökulmia ja teorioita välimiehen vastuuseen liittyen, jotta voidaan ymmärtää, mistä kansainväliset erot johtuvat ja millaisia seikkoja voidaan ottaa huomioon välimiehen vastuuta arvioitaessa. Välimiehen vastuun kannalta tärkeänä lähtökohtana on pidetty oikeudellisen harkinnan ja muun toiminnan erottamista. Kansainvälisessä keskustelussa on painotettu tarvetta rajata välimiehen vastuuta varsinaisessa lainkäytössä, kun taas muiden välimiestehtävään sisältyvien velvoitteiden osalta vastuun realisoitumista on pidetty mahdollisena. Tämän tutkielman mielenkiinto kohdistuu erityisesti välimiehen mahdolliseen vastuuseen oikeudellista harkintaa sisältävien velvoitteiden tultua väitetysti laiminlyödyksi. Tämänkaltaisten velvoitteiden sisältö on avoin tulkinnalle, jolloin keskeisessä asemassa on hahmottaa välimiehen harkintavallan rajoja eli hyväksyttävien ratkaisuvaihtoehtojen alaa. Valitulla lähestymistavalla pyritään tuomaan uutta näkökulmaa välimiehen vahingonkorvausoikeudelliseen asemaan. Velvoitteiden analysoinnista siirrytään käsittelemään tutkielman toista tutkimuskysymystä eli vahingonkorvausoikeuden peruskysymyksiä välimiehen vahingonkorvausvastuuta arvioitaessa. Tässä kokonaisuudessa analysoidaan ja hahmotetaan muun muassa välimiehen vastuumuotoa, tuottamusarviointia ja korvattavan vahingon määrää. Viimeisessä laajemmassa kokonaisuudessa keskitytään välimiesmenettelysääntöjen vastuunrajoituslausekkeisiin ja niiden sitovuuteen. Tutkielman tarkoituksena on osoittaa, että vastuunrajoituslausekkeiden käyttö on perusteltua välimiehen ja asianosaisten välisessä oikeussuhteessa. Tutkielman lopuksi esitellään vielä mahdollisia tulevaisuuden suuntauksia, jotka voivat vaikuttaa välimiehen vahingonkorvausoikeudelliseen asemaan. Tutkielmassa pohditaan esimerkiksi sitä, voisiko välimiesrekisterin perustaminen parantaa välimiesmenettelyn laatutasoa. Tutkielmassa todetaan, että vahingonkorvausvastuun realisoitumisen voidaan katsoa olevan mahdollista myös oikeudellista harkintavaltaa sisältävien velvoitteiden laiminlyönnin kohdalla. Tällaisissa tilanteissa välimiehen ratkaisun ei voida katsoa olleen hyväksyttävien ratkaisuvaihtoehtojen piirissä. Tällaisten velvoitteiden laiminlyöntien yhteydessä mahdolliset vahingonkorvauskanteet tulisivat kuitenkin perustumaan vaikeisiin näyttökysymyksiin ja todisteluihin siitä, mikä on sanotun velvoitteen sisältö ja siten välimiehen toiminnalta odotettu taso. Vaikka prosessi lopulta päätyisi siihen, että välimiehen toiminnan katsotaan olleen hyväksyttävien ratkaisuvaihtoehtojen piirissä, on välimies tämän todistaakseen joutunut osallistumaan kuormittavaan oikeusprosessiin. On perusteltua sanoa, että välimiehiä tulisi suojata tämänkaltaisilta kanteilta.