Browsing by Author "Pekkala, Eveliina"

Tässä tutkielmassa tarkastellaan patentinloukkauksesta suoritettavan korvauksen määräytymisen kansallisia perusteita suhteessa Euroopan unionin asettamiin korvausarviointia koskeviin vaatimuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa PatL 58 §:ssä asetettujen korvausperusteiden kriittistä tarkastelua, sekä sen selvittämistä, minkälaista tukea nykyisten korvaussäännöksen asianmukaisuuden uudelleenarvioinnille on esitettävissä. Lähtökohtaisesti oletetaan, että uudistamiselle on olemassa selkeä tarve. Tämä uudistus- tarve puolestaan juontuu siitä, että EU:n lainsäädäntö ja kansallinen lainsäädäntömme vaikuttavat olevan vain näennäisesti sopusoinnussa, sillä enforcement-direktiivin 13 artiklan korvaussäännöksen ja kansallisen PatL 58 §:n korvaussäännöksen välillä näyttää vallitsevan jokseenkin ilmeinen ristiriita. Korvauskysymys itsessään on yksi patenttioikeudellista sanktiojärjestelmää koskevista klassikko- kysymyksistä, jonka yhteydessä oikeuskirjallisuudessa on vuosien ajan päädytty kritisoimaan korvauksia arvaamattomiksi ja liian alhaisiksi aiheutettuun vahinkoon nähden. Vaikka kritiikkiä olisikin mahdollista pitää aiheellisena, tuomitsevat tuomioistuimet korvauksen aina voimassa olevan lainsäädännön perusteella. Tähän nähden on mielenkiintoista, että vaikka korvauksia on vuosikymmenien ajan pidetty pääasiassa liian alhaisina, ei niiden määräytymisen perusteisiin kuitenkaan olla kansallisesti laintasolla lainkaan puututtu, vaikka perustellusti voitaisiin myös kysyä, onko säädösten sisältö ajan tasalla tai onko tuomioistuimilla ylipäätään käytössä riittävä säännöstuki asianmukaisten korvausten tuomitsemiselle? Voimassa olevan PatL 58 §:n mukaan, kun joku loukkaa patentilla suojattua yksinoikeutta, oikeuden- haltijalle syntyy oikeus saada kohtuullinen korvaus keksinnön hyväksikäyttämisestä sekä korvaus muusta vahingosta, jonka loukkaus aiheuttaa. Tutkielman ydin keskittyy patentinloukkauksesta seuraavan muusta vahingosta suoritettavan korvauksen varsinaisen sisällön määräytymiseen ja sen alaisuuteen kuuluviksi katsottavien korvauserien tarkempaan määrittelyyn. Näitä korvauksen määräytymisen perusteita peilataan enforcement-direktiivin (2004/48/EY) korvausartiklassa määriteltyihin vaatimuksiin korvauksen määrän arvioinnissa huomioitavista seikoista. Tutkielmassa pyritään lainopillisin ja oikeusvertailevin tutkimusottein selvittämään olisiko PatL 58 §:n alaisuuteen johdettavissa sallituista oikeuslähteistä listaus sellaisista korvauseristä, joihin korvauksen määräytymistä koskeva arviointi olisi objektiivisesti perustettavissa. Tavoitteeseen pääsemiseksi tutkielmassa hahmotetaan patenttioikeudellista korvausjärjestelmää ympäröivää oikeudellista viite- kehystä sekä siihen erottamattomasti liittyviä yleisempiä vahingonkorvausoikeudellisia kysymyksiä, jotka väistämättä vaikuttavat patenttioikeudellisen korvausjärjestelmän taustalla tehtyihin ratkaisuihin. Tämän jälkeen siirrytään tutkimaan korvausjärjestelmämme tunnistamia korvauseriä, joista saadaan lopulta koottua tutkielman johtopäätösjaksoon de lege ferenda -kannanotto siitä, millaisia korvauseriä PatL 58 §:n säännökseen olisi painavia syitä tulevaisuudessa lisätä.