Browsing by Author "Räisänen, Milma"

Tavoitteet Julkisten hankintojen vuosittainen volyymi on Suomessa arviolta noin 47 miljardia euroa, ja hankintoja koskevan sääntelyn tavoitteena on muun muassa tehostaa julkisten varojen käyttöä kilpailua hyödyntämällä. Kilpailutusvaiheessa tarjoajilta edellytetään vähimmäisvaatimuksiin ja -ehtoihin sitoutumista, jotta tarjoaja voi tulla valituksi kilpailutuksen päätteeksi hankintasopimuksen sopimusosapuoleksi. Julkisuudessa on herännyt keskustelua esimerkkitilanteista, joissa vähimmäisvaatimusten noudattamisessa on havaittu räikeitä puutteita sopimuskauden aikana sosiaalisen vastuullisuuden osalta, kun työntekijät eivät ole saaneet heille kuuluvaa palkkaa ja työolot ovat olleet epäinhimilliset. Sosiaalinen vastuullisuus on rajattu tutkielmassa tarkoittamaan työnantajavelvoitteiden noudattamista, muun muassa palkanmaksua ja vähimmäistyöoloja koskien. Kritiikki yritysten epäeettisen toiminnan valvonnasta on kohdistunut osin myös julkisiin hankintoihin. Tutkielmassa on valittu tutkimuskohteeksi hankintayksikön tietojensaantioikeudet sosiaalisen vastuullisuuden edistämisen keinona, sillä hankintamenettely rakentuu olennaisesti erilaisten tietojen toimittamiseen ja arvioimiseen. Hankintojen sosiaalista vastuuta koskeva ongelma on yhteiskunnallisesti vaikuttava ja aiheuttaa tarpeen kehittää hankintayksiköiden tietojensaantioikeuksia, jotta ongelmaan voidaan puuttua. Tutkielman tavoitteena on siten selvittää, mikä on hankintayksiköiden lainsäädäntöön perustuvien tarjoajayrityksiä koskevien tietojensaantioikeuksien laajuus ja millaisia kehitystarpeita siihen liittyy. Erityisenä tarkastelun kohteena on selvittää, soveltuvatko tietojensaantioikeudet tarjoajan sosiaalisen vastuullisuuden arvioimiseen ja mihin ajankohtaan hankintaprosessia tietojensaantioikeudet kohdistuvat. Menetelmät ja tutkimusaineisto Tutkielma toteutettiin ensisijaisesti lainopillisin keinoin. Lähdeaineistona hyödynnettiin hankintoja koskevaa lainsäädäntöä, lakien valmisteluaineistoa asiantuntijalausuntoineen ja Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön sekä ministeriöiden julkaisuja ja selvityksiä. Myös sosiaalista vastuullisuutta koskevalla aineistolla on ollut keskeinen merkitys tutkimuskysymysten ratkaisemisessa. Tutkielmassa on hyödynnetty lainopin lisäksi täydentävästi oikeustaloustieteen metodia, sillä etenkin tietojensaantioikeuksia koskevan sääntelyn kehittymistä ja tulevia kehitystarpeita on analysoitu myös taloudellisen tehokkuuden kannalta. Näin tutkielman tutkimustulokset ovat käytännönläheisempiä ja osoittavat, miten tietojensaantioikeudet ja niiden hyödyntäminen ilmenevät ja ilmenisivät yhteiskunnassa eli saavutetaanko sääntelyllä ja mahdollisilla muutoksilla tavoitellut päämäärät. Tulokset ja johtopäätökset Tutkielman avainhavainto on se, että hankintayksiköiden tietojensaantioikeudet ovat kytköksissä hankintayksiköitä koskeviin velvollisuuksiin tarkastaa tarjoajia koskevia tietoja. Hankintayksiköillä on tarjoajayrityksiä koskevia lainsäädäntöön perustuvia tietojensaantioikeuksia. Hankintayksikön tietojensaantioikeudet soveltuvat tarjoajan vastuullisuuden varmentamiseen, mutta nimenomaisesti tarjoajan sosiaalisesta vastuullisuutta, kuten työntekijöiden työoloja ja tarjoajayrityksen toiminnan eettisyyttä koskevia sopimuskaudelle ulottuvia tietojensaantioikeuksia hankintayksiköllä on niukasti. Tietojensaantioikeudet rajoittuvat pitkälti kilpailutusvaiheeseen eli aikaan ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista, ja hankintasopimuskaudella hankintayksiköllä on melko rajoittunut mahdollisuus saada tietoja sopimuskumppanista. Tietojensaantioikeuksien laajentaminen sopimuskaudelle ja entistä enemmän sosiaalista vastuullisuutta koskeviin tietoihin on perustellusti tarpeen. Tutkielman perusteella hankintayksiköiden tietojensaantioikeuksien laajentamista arvioitaessa painoarvoa saa tyypillisesti tietojensaannista aiheutuvan hallinnollisen työn lisääntyminen. Tähän tutkielmassa esitetään ratkaisuksi teknologian ja sähköisten mahdollisuuksien entistä laajempaa hyödyntämistä tulevaisuuden julkisissa hankinnoissa.