Browsing by Author "Rönkä, Ella"

Tutkielmassa arvioidaan alaikäisiin kohdistettujen Internetin yhteisöpalveluiden ja pelisovellusten markkinoinnin sallittavuutta niin kuluttajansuojan, lasten vajaavaltaisuuden kuin henkilötietojen suojan näkökulmasta. Tutkielma on erityisesti kirjoitettu yhteisöpalveluita ja pelisovelluksia silmällä pitäen, mutta sinällään muunlaista Internet-sisältöä ei ole suljettu pois. Yhteisöpalveluista ja pelisovelluksista käytetään yhteisnimitystä Internet-palvelu. Suomessa on vuoden 1995 perusoikeusuudistukseen jälkeen on vakiintunut tulkinta, jonka mukaan kaupallinen viestintä markkinointi mukaan lukien kuuluu sananvapauden soveltamisalaan. Koska markkinointi kuuluu perusoikeutena turvatun sananvapaussäännöksen soveltamisalaan, on markkinoinnin rajoituksia arvioitaessa huomioitava perusoikeuksien yleiset rajoitusperusteet. Hyväksyttävien rajoitusperusteiden osalta tutkielman aiheen kannalta merkityksellisem- mät ovat kuluttajansuoja sekä yksityiselämän suojaan kuuluva henkilötietojen suoja. Suomessa alle 18-vuotiaat ovat alaikäisiä ja vajaavaltaisia. Alaikäiset eivät ole samanlaisia sopijakumppaneita kuin täysi-ikäiset. Alaikäisten tekemien sopimusten ja muiden oikeustoimien tulee olla tavanomaisia ja vähämerkityksellisiä. Vakiintuneen tulkinnan mukaan alaikäisiin kohdistuvaa markkinointia arvioidaan muuta markkinointia tiukemmin. Lisäksi myös alaikäisten henkilötietojen käsittelyssä on huomioitava vajaavaltaisuus. Kuluttajansuojalain markkinointia koskeva 2 luku uudistettiin vuonna 2008, kun pantiin täytäntöön Euroopan unionin sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi. Suomen kuluttajansuojalaki sisältää hyvän tavan vastaisen ja sopimattoman markkinoinnin kiellon. Hyvän tavan vastaisen ja sopimattoman markkinoinnin kieltävän kuluttajansuojalain yleislausekkeen lisäksi on syytä huomata kuluttajansuojalain erityissäännökset, jotka koskevat markkinoinnin tunnistettavuutta, markkinointiarpajaisia ja kilpailuja sekä yhdistettyjä tarjouksia ja kylkiäistarjouksia. Markkinoinnissa käytettyjen ilmaisujen osalta tulee huomioida EU-direktiivin musta lista. Oikeuskäytännön ja viranomaisen tulkintakäytännön perusteella juuri kyseisiä markkinoinnin muotoja arvostellaan tiukemmin, kun kyseessä ovat alaikäiset. Alaikäisen vajaavaltaisuuden näkökulmasta on arvioitava myös ostoja, jotka alaikäinen tekee Internet-palvelussa. Sähköinen suoramarkkinointi, kerro kaverille –markkinointi, paikkatietoihin perustuva markkinointi sekä profilointi ovat hyvin tyypillisiä markkinoinnin muotoja Internet-palveluille. Keskeistä on se, voiko alaikäinen antaa suostumuksen henkilötietojen käsittelyyn, jota nämä markkinointikeinot edellyttävät. Suomen henkilötietolaissa ei ole määritelty alaikäisen itsemääräämisoikeuden alaikärajaa henkilötietojen käsittelyssä. Myöskään EU-direktiivissä 95/46/EY ei ole erityisiä säännöksiä suostumuksen saamisesta henkilöiltä, joilla ei ole täyttä oikeustoimikelpoisuutta. Ehdotuksessa Euroopan unionin yleiseksi tietosuoja-asetukseksi kiellettäisiin henkilötietojen käsittely alle 13-vuotiailta ilman huoltajan suostumusta. Suomessa tärkein markkinointia valvova viranomainen on kuluttaja-asiamies. Lainvastaista markkinointia voidaan käsitellä markkinaoikeudessa. Markkinaoikeuden päätöksistä valitetaan korkeimpaan oikeuteen. Mainonnan eettinen neuvosto on tärkein markkinointia valvova itsesääntelyelin. Tietosuojavaltuutettu valvoo henkilötietojen käsittelyä.