Browsing by Author "Railo, Antti-Jussi"

Tutkielmassa käsitellään testamentin peruuttamistapoja sekä vapaamuotoiseen testamentin peruuttamiseen liittyviä ongelmia. Testamentin peruuttamista säätelee perintökaari. Perintökaaren mukaan testamentin peruuttamisen kannalta olennaista on, että testamentin peruuttaja ilmaisee testamentin peruuttamista koskevan tahdonilmaisun selvästi. Merkitystä ei ole sillä, missä muodossa testamentin peruuttamista koskeva tahdonilmaisu on annettu, kunhan peruuttamistarkoitus on perintökaaren tarkoittamalla tavalla ilmaistu selvästi. Tutkielmassa ei käsitellä keskinäisen testamentin peruuttamiseen liittyviä kysymyksiä eikä myöskään testamentin peruuttamiskelpoisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tutkielma rakentuu kolmen tutkimuskysymyksen varaan ja etenee tutkimuskysymysten mukaisesti. Ensimmäinen tutkimuskysymys on, miten vapaamuotoiseen testamentin peruuttamiseen on päädytty. Tätä tutkimuskysymystä käsiteltäessä tutkielmassa perehdytään suomalaiseen ja ruotsalaiseen lainvalmisteluaineistoon. Lisäksi käsitellään oikeuskirjallisuutta, joka liittyy testamentin peruuttamiselta vaadittavaan muotoon. Toisena tutkimuskysymyksenä on, miten testamentin peruuttamistarkoitusta arvioidaan erilaisissa ristiriitatilanteissa, joissa testamentin tekijän peruuttamistarkoituksesta ei ole esittää riidatonta näyttöä. Lisäksi samaan tutkimuskysymykseen liittyvänä kysymyksenä on, minkälaisia tulkintaolettamia peruuttamistarkoituksesta on muodostunut oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä. Tätä tutkimuskysymystä käsiteltäessä tutkielmassa käsitellään erilaisia peruuttamistapoja ja niihin liittyvää oikeuskirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä. Kolmantena tutkimuskysymyksenä on, minkälaisia ongelmakohtia vapaamuotoiseen testamentin peruuttamiseen liittyy ja olisiko testamentin vapaamuotoisesta peruuttamisesta syytä luopua. Tämä tutkimuskysymys on nähtävissä tutkielman johtavimmaksi tutkimuskysymykseksi, joka on tausta-ajatuksena myös käsiteltäessä ensimmäistä ja toista tutkimuskysymystä. Tätä tutkimuskysymystä käsiteltäessä tutkielmassa pohditaan muotomääräysten yleisiä funktioita ja niiden soveltumista testamentin peruuttamiseen. Lisäksi tutkielmassa luodaan yleinen katsaus Euroopassa vallitseviin testamentin peruuttamisjärjestelmiin. Tutkielma toteutettiin tutkimalla oikeuslähteitä ja tutkielma nojautuu oikeuslähdeoppiin. Tutkielma toteutettiin täten soveltaen lainopillisen tutkimuksen metodeja. Tutkielma sisältää piirteitä sekä käytännöllisestä että teoreettisesta lainopista. Teoreettisen lainopin piirteet ilmenevät, kun tutkielmassa analysoidaan testamentin tekemisen ja peruuttamisen eroja niiden oikeusvaikutuksista käsin sekä tarkastellaan yleisesti muodon funktioiden soveltumista testamentin peruuttamiseen. Tutkielma sisältää myös käytännöllisen lainopin piirteitä, sillä tutkielmassa käsitellään testamentin peruuttamisesta esitettyjä tulkintakannanottoja sekä tulkitaan testamentin peruuttamiseen liittyviä oikeussääntöjä. Tutkielman johtopäätöksenä on, että testamentin vapaamuotoiseen peruuttamiseen liittyy pitkälti samankaltaisia ongelmia kuin suullisen testamentin tekemiseen. Ne perusteet, joilla aikoinaan perusteltiin testamentin määrämuotoisuutta, soveltuvat myös testamentin peruuttamiseen. Tutkielman loppupuolella ehdotetaankin, että testamentin täysin vapaamuotoisesta peruuttamisesta olisi syytä luopua ja siirtyä Euroopassa yleiseen järjestelmään, jossa testamentti voidaan peruuttaa joko testamentin muodossa tai testamentti hävittämällä.