Browsing by Author "Rankinen, Juho"

Tutkielma käsittelee törkeän tuottamuksen roolia suomalaisessa syyksiluettavuuden järjestelmässä. Tarkastelun kohtee-na on sekä törkeän tuottamuksen käyttö erilaisissa rikostunnusmerkistöissä että sille annettu merkityssisältö. Tutkielman läpi leikkaavana johtoajatuksena on vastata kysymykseen siitä, tulisiko törkeä tuottamus ymmärtää suomalaisen syyksi-luettavuuden tertium quidiksi. Jeroen Blomsma käyttää kyseistä termiä anglosaksisen syyksiluettavuuden järjestelmän recklessness-syyksiluettavuudesta. Keskeisenä elementtinä tutkielmassa on oikeusvertailu anglosaksisen ja suomalai-sen syyksiluettavuuden järjestelmän välillä. Vaikka tutkielman selvänä painopisteenä on kotimainen voimassaoleva oikeus, tarjoaa oikeusvertailu, ja nimenomaan anglosaksinen kolmiportainen syyksiluettavuusjärjestelmä, käyttökelpoi-sen näkökulman suomalaisen syyksiluettavuusjärjestelmän ja törkeän tuottamuksen käsitteen ymmärtämiseen. Tutkimus on jaettu kolmeen pääjaksoon, joista ensimmäisessä suoritetaan anglosaksisen ja suomalaisen syyksiluetta-vuusjärjestelmän vertailu. Toisessa jaksossa keskitytään suomalaisen törkeän tuottamuksen käsitteen tarkasteluun ja kolmannessa yhdistetään edellisten jaksojen johtopäätökset tutkimuskysymykseen vastaavaksi kokonaisuudeksi. En-nen oikeusvertailua käsitellään lisäksi lyhyesti rikosoikeudellista syyksiluettavuutta yleisellä tasolla. Sekä suomalainen että anglosaksinen syyksiluettavuusjärjestelmä osoittautuvat oikeusvertailun perusteella lähtökohtai-sesti kolmiportaisiksi. Syynä suomalaisen järjestelmän kolmiportaisuuteen on nimenomaan törkeän tuottamuksen itse-näinen ja viimeisten vuosikymmenten aikana voimakkaasti kasvanut rooli. Esimerkiksi rikoslaissa törkeään tuottamuk-seen syyksiluettavuusvaatimuksen perustavia tunnusmerkistöjä on nykyään 43. Vielä vuonna 1987 vastaava luku oli kaksi. Törkeän tuottamuksen merkityksen olennainen korostuminen on tapahtunut yhdessä rikoslain kokonaisuudistuk-sen kanssa. Taustalla näyttäisi olevan riskiyhteiskuntaan liittyvä rikosoikeudellista tuottamusvastuuta korostava kehitys sekä tarve erilaisten huolellisuusvelvoitteiden entistä tarkempaan erittelyyn myös rikosoikeuden tasolla. Törkeä tuotta-mus joustavoittaa olennaisesti perinteisesti nimenomaan tahallisuuden ja tuottamuksen erotteluun keskittynyttä suoma-laista syyksiluettavuusjärjestelmää. Juuri tapauskohtaisuus ja joustavuus leimaavat niin törkeän tuottamuksen käyttöä, käytölle esitettyjä perusteita kuin tuottamuksen törkeydelle annettuja tulkintaohjeita ja käytännön laintulkintaa. Törkeään tuottamukseen liittyy ongelmakohtia, joihin tutkimuksessa pyritään tarjoamaan ratkaisuja. Ongelmien taustalla on ennen kaikkea korostuneen tapauskohtaisen ja joustavan törkeän tuottamuksen rinnastaminen yhä useammissa tapauksissa siitä olennaisesti poikkeavaan tahallisuuteen. Toisaalta erityisesti tekotavoiltaan tiukasti rajatuissa tunnusmerkistöissä törkeän tuottamuksen arviointi näyttäisi puolestaan rajoittuvan liiaksikin. Törkeä tuottamus merkitsee suomalaisen syyksiluettavuuden eräänlaista ”keskialuetta”, joka rinnastuu monilta osin ang-losaksiseen recklessness-syyksiluettavuuteen. Huolimatta kyseisten syyksiluettavuuden muotojen tietyistä perustavan-laatuisista eroista, voidaan niitä molempia kutsua oman syyksiluettavuuden järjestelmänsä tertium quidiksi. Recklessnes-sin kohdalla tämä käy selvemmin ilmi sille annetusta käsitteellisestä merkityssisällöstä. Törkeän tuottamuksen osalta korostuu puolestaan sen rooli ja vaikutus suomalaiseen syyksiluettavuuteen. Törkeä tuottamus muodostaa selvästi itse-näisen syyksiluettavuuden muodon, joka tilanteesta riippuen voidaan rangaistusvastuun osalta rinnastaa joko tahalli-suuteen tai tuottamukseen tai erottaa kokonaan omaksi rikostunnusmerkistökseen.