Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Rapola, Eero"

Sort by: Order: Results:

  • Rapola, Eero (2019)
    Digitaalisen tekstin ja datan määrä nykyaikana on valtava. Tämän massadatan tehokas analysointi ja hyödyntäminen on teknologisen kehityksen myötä tullut entistä helpommaksi. Tekijänoikeuslainsäädäntö saattaa kuitenkin rajoittaa tekstin- ja tiedonlouhinnaksi kutsuttujen analysointi- ja tutkimusmenetelmien käyttöä. Tekstin- ja tiedonlouhinnan menetelmiin sisältyy nimittäin usein myös kappaleen valmistamista tekijänoikeussuojatuista teoksista tai niiden osista. Voimassa olevassa EU:n tekijänoikeuslainsäädännössä poikkeuksien tai rajoitusten säätäminen tekstin- ja tiedonlouhinnan tarkoituksia varten on jätetty jäsenvaltioiden harkinnan varaan. Jäsenmaiden väliset erot rajoitusten ja poikkeuksien implementoinnissa ovat johtaneet uusien teknologioiden esiinmarssissa hankalaan tilanteeseen; lainsäädännön pirstaloituminen on aiheuttanut epävarmuutta tekstin- ja tiedonlouhinnan menetelmien käytettävyydestä. Euroopan kilpailukyky muiden, yhtenäisempien markkinoiden kanssa saattaa kärsiä liiallisesta tutkimustoiminnan rajoittamisesta ja siihen liittyvästä epävarmuudesta. EU on pyrkinyt tilkitsemään tätä tekijänoikeuslainsäädännön kehikkoa ehdotuksella direktiiviksi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla. DSM-direktiiviehdotus sisältää pakollisen poikkeuksen tekijänoikeuteen tekstin- ja tiedonlouhinnassa. Direktiiviehdotus sai heti huomattavan paljon kritiikkiä, eikä vähiten tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevan poikkeuksen rajatusta soveltamisalasta. Poikkeus soveltuisi tutkimusorganisaatioihin, jotka tekstin- ja tiedonlouhinnan toteuttamiseksi valmistavat kappaleita ja kopioivat teoksista tai muusta aineistosta, johon niillä on laillinen pääsy tieteellistä tutkimusta varten. Tutkielman tarkoituksena on perehtyä siihen, millä tavoin EU on pyrkinyt vastaamaan teknologian kehitykseen mm. digitaalisten sisämarkkinoiden strategialla. Miksi tekstin- ja tiedonlouhinta voi ylipäätään olla tekijänoikeudellisesti relevanttia, ja millä tavoin EU-lainsäädäntö nykyisellään mahdollistaa tekstin- ja tiedonlouhinnan sovellutuksia? Millä tavoin EU pyrkii DSM-direktiiviehdotuksella sovittamaan yhteen tekstin- ja tiedonlouhintaa toiminnassaan käyttävien organisaatioiden intressit teosten oikeudenhaltijoiden oikeuksiin ja etuihin nähden, ja onko tämä tasapainottelu onnistunut?